Diabolical Groove

Mieleinen tulos presidentinvaalissa. Onnea Sauli!

2012-02-05T22:30:00.003+02:00

-Dahlia D. Vil

Nopea perjantaikatsaus ennen Keupaa!

2012-02-03T17:19:00.000+02:00

Kvaak

Hei, lihavat ystäväni! Tänään on perjantai ja mulla oli eilen palkkapäivä! Ylläolevassa kuvassa näkyykin sen tuomat ilot, sillä sain viimein tukkani takaisin punaiseksi (facebook-ystäväni näkivätkin katsauksen siitä, mitä kylpylässä lilluminen tekee jo valmiiksi kulahtaneelle punaiselle värille). Kaivoin koko Jypinkylän ylösalaisin ja löysin kampaamoliikkeestä kaksi viimeistä StarGazerin punaista suoraväriä jumalattomaan kiskurihintaan. Mutta tukka oli saatava takaisin punaiseksi, nyt se on taas noin hekumallisen värinen. Odotan syvästi Undergroundin directions-tilausta saapuvaksi. Sitten ostin myös viime merkinnässä kaipaillun suoristusraudan, nappasin vaan Gigantista summanmutikassa edullisen ja tarpeensa täyttävän Remingtonin raudan ja sain sillä aikaiseksi nuo kämäiset, isot kiharat. :D Ranneliikkeeni vaatii vielä hiomista! Ranneliikkeestä oiva aasinsilta ranteeseeni, sillä sorruin jopa kuukauden (!) kestäneen pohtimisen jälkeen ostamaan Jet Setin aikaraudan. Painottelin pitkään mustan, punaisen ja valkoisen kimallereunuskellon välillä ja päädyin vastoin ennakko-odotuksia valkoiseen! Musta oli liian tavallinen ja sporttinen ja punainen olisi taas liian sidoksissa hiusväriini. Nyt olen muodin edelläkävijä (tirsk) ja tiedän viimein myös kännykän ollessa laukunpohjalla, että paljon kello on! Ostin myös täydellisesti lentäjäntakkiini matchaavat saappaat, mutta en rupea tässä voimistelemaan webkameran edessä näyttääkseni niiden täydellistä sopusoinntua. Oon nykyään laiska paska, enkä talven pimeydessä jaksa asentaa järkkäriä ja valoja saadakseni uusimpia mehutukseni kohteita esille. Vielä mä joskus nohevoidun...

Nyt heilahdan 63 km länteen ja testaan uusien kiharoitteni säänkestävyyden. Tää oli muuten sadasYHDES teksti Diabolical Groovessa, vittu mie oon hidas toteuttamaan itseäni. Otetaan huomioon, että blogi on ollut elossa jo syksystä 2009 ja oon vasta nyt ylittänyt sadan postauksen rajapyykin. Toivotaan, että laatu korvaa määrän. Onko teillä muuten postausideoita tai muita toiveita blogin suhteen? Elämäni on niin kovin yksitoikkoista että ideat meinaavat olla lopussa!

-Dahlia D. Vil

Sain Oonalta haasteen!

2012-01-30T17:42:00.002+02:00

" Kerro (ilman materiaalisyyllisyyttä), mitkä viisi

asiaa ostaisit jos sinulla olisi kaikki maailman rahat.

Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa. "

Henkilökohtaisesti en lähde tähän "kaikki maailman rahat"-ideologiaan koska pärjäisin jo puolellakin miljoonalla varmaan ihan kivasti. Tai no okei. Jos saisin miljoonan niin hankkisin...

♥Asunnon Lutakosta, Jyväskylästä. n. 80 neliötä, lasitettu parveke järvelle ja sauna. Kolme huonetta ja tasokas keittiö. Mä asuin sellaisessa pari vuotta sitten muutettuani kotoa pois ja kaipaus jäi, haluan takaisin. Sit ostasin kenttäasunnon Keuruulta, en jaksa aina sahata työyön jälkeen ees ja taas...

♥ Vanha 124-koppanen coupé - mersu. Musta ja ruosteeton. Mums.

♥ Joku leppoisa ratsu mersun kaveriks. Todennäköisesti se olis suomenhevonen joka olis parhaat päivänsä jo nähnyt ja se olis mun kanssa lunkisti.

...Herranjumala. En mä keksi enempää. Maksasin varmaan perheenjäsenten asuntovelat sun muut pois, ostaisin vauvalle tuhansittain pieniä kivoja asioita ja ottaisin liikaa tatuointeja. Tarvelistalla nyt on vaikka mitä, (mm. suoristusrauta! tarviin hyvän sellaisen kiharantekemisraudaksi, vinkkejä?) mutta niiden hinnat pyörivät niissä lukemissa että senkun menis kauppaan ja ostas ilman sen suurempia konkursseja. Muutenkin noi haaveet on melko realistisia ja etenkin keskimmäinen on saavutettavissa oleva jo ihan lähivuosina, ei mulla oo tarvetta mihinkään lukaaleihin tai limusiineihin. Noin olis paljon kivempi!

-Dahlia

ps: Maiju, tee tää. En jaksa haastaa muita!

Little things

2012-01-26T18:36:00.000+02:00

Minun viikkoni hyvät hetket tiivistettynä:

Susannen blogi inspiroi minuakin poimimaan täältä pieniä, hyviä asioita. Edellämainitut asiat kertovat minun viikostani, se on ollut pitkästä aikaa kaikinpuolin onnistunut *puun koputus* ja täynnä hyvä hetkiä. On tärkeä olo. Olen käynyt kahtena peräkkäisenä päivänä ulkona syömässä, vapaillut, ostanut tukanpelastustuotteita, päässyt kainaloon, juonut litroittain Somersbytä, ostanut Niffun kanssa 6-packin donitseja, saunonut, derbyillyt, nukkunut, ollut lähekkäin muruisan kanssa ja muutenkin lakannut olemasta vainoharhainen. Tätä lisää, kiitos.

-Dahlia D. Vil

Jyväskylä Rollin' Ragdollsin ja itse Dahlian viimeisimpiä kuulumisia

2012-01-19T20:22:00.003+02:00

Dahlia D. Vil # 666! Kuvan copyright Janita Leppänen / Media M1

Derbyrintama Jyväskylässä on päässyt taas etenemään! Loppuvuoden hiljaiselon ja liian pienen salin myötä kuihtuneiden treeni-intojen elvyttyä saatiin viimein parempi ja isompi sali Voionmaan lukiolta, mielettömän hienot pelaajakuvat joukkueesta, uutta tilausta Bruised Boutiqueen ja ties mitä! Kirjoittelen tätä selkäkipuisena potilaana, sillä eilen oli astetta jämäkämmät reenit joissa rymähdin persiilleni täräyttäen selkäni ja sen jälkeen rikkoen sen lopullisesti työntäessäni joukkuetoverin autoa pois lumihangesta. (:D)

Muutenkin luvassa on ahkerampaa treenausta, sillä saatiin 2 vuoroa viikolle ja vielä niin, ettei treeniaika ole lauantaina kello 14 milloin ainakin allekirjoittanut on aivan naatti ja puoliunessa yön jäljiltä. Loistavaa ja upeetamahtavaa! Oon niin ylpee meidän tytöistä jotka on edistyneet niin huimasti, vielä meistä tulee kisaava derbyliiga! Jos teitä lukijoita kiinnostaa laji Jyväskylän kamaralla niin ottakaa esim. minnuun yhteys niin hoidetaan teidät ainakin tutustumaan joukkueeseen ja kokeilemaan varusteita !

Muihin uutisiin: Oon kiivennyt uraputkessani ylöspäin. Olen nykyään MKH-ravintoloiden (eli firman, jolle teen portsaritöitä) mainosvastaava. Aplodeita kiitos. Vastaan siis kaikesta grafiikasta juomatarjouksista esiintyjäjulisteisiin ja vessanovikyltteihin ja voin kertoa, että työnsarkaa riittää. Jotenkin hauskaa huomata, miten asiat vaan lutviutuvat kun niitä vähiten ajattelee. Ykskaks sitä onkin täysin työllistetty aloilla joihin löytyy inspiraatiota ja kiinnostusta. Hitto. Koulu edistyy tuossa sivussa tosi hyvin ja kiitettäviä ropisee opintotililleni tasaiseen tahtiin. Lukion kanssa joutuu edelleen pureskelemaan hammasta, mutta nyt alkanut äidinkielenkurssi tuntuisi sille, että saatan jopa pärjätä ajatuksen kanssa tämän jakson ajan. Olen ylpeä itsestäni ja jos joku tulee tähän nillittämään siitä, niin voi puolestani syöksyä sementtiin mielipiteittensä kanssa. NII!

Oonko mä kertonut mittään mun joulunajasta? En ole tainnut. Joululomani vietin rentoutuen. Kun aloitin lomani muutamaa päivää etuajassa sovittuani asiasta armaan opettajani Eijan kanssa löin Impun Painon & Pinkan (äärimmäisen virallinen ja uskottava freelance"toiminimeni") ovet kiinni enkä ottanut vastaan yhtään tilaustyötä mistään lähes kuukauteen. En avannut koko aikana Illustratoria, InDesigniä tai edes Photoshopia. Oli hurjan vapauttavaa. Suurimman osan ajastani vietin vaakatasossa pitkin sohvia, sänkyjä, saunanlauteita tai laivanhyttejä, piipahdin lomailemassa rapakon takana ja vastoin yleisiä risteilyretkiä vietin tuostakin ajasta suurimman osan selvinpäin ja lepäillen mukavassa seurassa! Kun eläkeliiton kevätretki oli ohi, sinkosin Savon perukoille isovanhempieni tykö hoitamaan jouluvelvoitteitani ja rauhoittumassa landella.

Arvatkeepa missä kävin

Joulunaika meni, missäs muuallakaan kuin töissä. Jouluaattona toki kävin äidin tykönä viettämässä aikaa perheen kesken ja syömässä itseni turpeaksi. Sain lahjaksi kaikkea mukavan käytännöllistä, kuten esimerkiksi uuden maton muutenkin uudistetun työpisteeni ratoksi, Hackmanin Inari-aterinsetin keittiöön, tukkajuttuja ja lämpimät, punaiset tumput. Oli ensimmäisiä jouluja ikinä, kun en osannut toivoa itselleni lahjaksi oikein mittään mutta pukki silti jostain tiesi, mitä olin vailla. Sydäntä lämmitti myös kovasti, kun jouluaattona töissä kävi jopa kaksi (2) joulupukkia joista toinen toi aattoillaksi uhrautuneille työntekijöille muumimukit. Vielä enemmän lämmitti kun Tärkeä ihminen lahjoi minua Dieselin Loverdose-tuoksulla. ♥ itselleni ostin jouluksi paljon kaikkea. Niin etukäteiseksi, kuin myöhäiseksi lahjaksi. Suurin ja samalla tarpeellisin lahja tulee tässä:

Uusi työpiste. Kyllä Impun Painon & Pinkan taas kelpaa. Kaikki kuvassa näkyvät kalusteet, valaisimet, verhot ja matto ovat uusia.

Joulupusuja Onnille :-*

Joulun jälkeen sinkosin tottakai alennusmyynteihin! Ostin ties ja mitä, mutta niihin palaan myöhemmin kun olisi joskus aikaa kuvata hankintoja päivänvalossa. Löytyi mm. Guessin kaulakorua ja viimeinkin täydelliset housut joita olin metsästellyt pitkin syksyä. Great Success. Alkuvuosi on muutenkin mennyt rahallisesti vähän liiankin hyvin, jossain vaiheessa varmaan tajuan että olen kuluttanut liian paljon rahaa, jotka olisin voinut laittaa mersutililleni talteen... Mutta rapatessa roiskuu! Joululomani siis kesti 9.1.2012 asti ja sen jälkeen olenkin mennyt perse tulessa siksakkia pitkin elämääni. On pidellyt kiirettä, mutta akkujen lataaminen teki todella hyvää kun kerrankin osasin ottaa loman lomana enkä esim. ollut koko aikaa kännissä eri puolilla Suomea. Jospa taas jaksaisi punnertaa hiihtolomaan asti. Ollaan Niffun kanssa suunniteltu pakoa arjesta johonkin, pois Jyväskylästä. Jopa pois Suomesta. Pitäisi keksiä ajankohta ja kohde kevättalvelle sijoittuvalle Stressaantuneitten Hienostorouvien seuramatkalle. Ehdotuksia otetaan vastaan. Agenda: Rentoutuminen.

Mutta näihin kuviin... Alkuvuodesta ei oikeastaan ole mitään kovin tähdellistä kerrottavaa. Olen kai rakastunut. Tai ainakin vähän. Hittolaine.

Näin hyvältä olen näyttänyt tänään. Ohjelmassa on ollut sairastelua, äidinkielen rojektikirjan lukemista ja asiakastöitä. Kuvasta päätellen myös silmien pussitusta. Panisin!

-Dahlia D. Vil

Uudenvuoden pää

2011-12-31T18:04:00.000+02:00

Oon lähössä uudenvuoden viettoon Keuruulle. Pubin sulkeuduttua korkkaan ehkä itsekin kuohujuoman. Tää on taas niitä hiustyylejä kun on liikaa aikaa ennen duuniin lähtöö ja karkaa kiharrin lapasesta. Hyvää uuttavuotta, rakkaat hedelmäni! Nähään ens vuonna :)

2011

2011-12-31T13:03:00.001+02:00

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?

- Sankarit! Keuruun väki.

2. Oletko tehnyt jotain sellaista, mitä et ole ennen tehnyt?

- Laittanut väkivaltaisen ihmisen käsirautoihin. Saanut turpaan randomilta. Ottanut tatuointeja. Painanut painokonneella... Tankoillut Lutakon lavalla Damnaran ja kätilöiden kanssa. Pärjännyt rahallisesti niin ettei tarvii laskee jokaista penniä. Värjännyt hiukset kirkkaanpunaiseksi. Saanut pysyvän ajokortin. Luistellut roller derby-luistimilla. Käynyt Levillä. (oksentanut autossa). Tavannut Johanna Tukiaisen ja Arton. Käynyt Ruotsissa. Pärjännyt omillani ilman turhia vispilänkauppoja ja vähänniinku rakastunu vahingossa.

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?

- Alkuvuodesta 2011 sorruin moiseen...

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta.

- Alkuvuoden kätilöreissut. Tallinnan matka kesällä, tietyt työillat. Tukholmanristeily. Jouluaatto Sankareissa. Toivottavasti tämä vuodenvaihdekin jää mieleen. Iiti goes 20 v- private gangster partyt! Niffun kanssa oli ja on parasta vaan hienostorouvailla.

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?

- En varsinaisesti riitaantunut, mutta hyväksi ja luotettavaksi luultu ystäväni käänsi jumalattoman summan rahhaa työpaikalta ja laittoi näin koko organisaation päät pölkylle ja persiit potkujen uhalle. Ei ole häntä ennää näkynyt sen jälkeen tässä elämässä. Ensin olin surullinen ja peloissani, nyt vain pettynyt. Toinen kaveri taas menetti sielunsa sekoilulle ja mä en ennää jaksanu. Eikä sekään. Olin sille liian hieno ihminen kun mulla menee hyvin.

6. Oletko muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana?

- Kyllä olen. Tuntu, että överigoottaus ei vaan ennää sovi kuvioihin. Tuli työt paikkakunnalla, jossa ei vaan voinut erottua massasta niin paljoa ja työnkuvakin vaatii hieman porvariston hillittyä charmia. Aikuistuin, tylsistyin. Ei oo vaan ennää aikaa olla hienon näkönen. Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa, mutta nyt tuntuu että oon enemmän omissa housuissani vähän tavallisemmissa saappaissa. Olo tuntuu nätimmältä kun korostan vähän eri juttuja olemuksessani. Oon kans rauhoittunut henkisesti ja laskenut jalkani maahan, tavallaan viimein vakiintunut omaan elämääni.

7. Oletko oppinut uusia taitoja?

-No mitä nyt painoviestinnällä oon oppinut, ammatillisia juttuja. Derbytaidot olivat myös uusi juttu, mutta ne ovat vielä prosessissa. Ossaan pitää Keuruulaisen ravintolan hetkellisesti pystyssä jos tarve vaatii. Oon oppinut lukottamaan ihmisiä :D

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?

- En, kun en mä ehi rellestää. Vastaavasti olen antanut porttikieltoja, useita.

9. Oletko ollut elokuvissa yksin tämän vuoden aikana?

- Olen käynyt elokuvissa muistaakseni kerran tänä vuonna. Silloinkin olin hyvässä seurassa :-*

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?

- Kaks microdermalia ja viis tatuointia.

11. Synnyttikö kukaan läheisesi?

- Ei, mutta isoin siskoni on luvannut toimittaa pikkuisen Sievisen maailmaan kevväällä ♥

12. Kuoliko kukaan läheisesi?

-Ei onneksi.

13. Missä maissa kävit?

-Virossa ja Ruotsissa.

14. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?

- Kaasusumuttimen.

15. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?

- 5. syyskuuta. Täytin 20 ja vietin päivän nautiskellen rakkaan Niffuni seurassa. Laittaisin tähän myös JV-kurssini päivämäärät, ekan työillan Sankareissa ja kevään kätilöhäiräyksiä jos muistaisin tarkemmin. Niin ja Suomen MM-lätkä-ajat ja kevät Maijun kaa ♥

16. Vuoden suurin saavutuksesi?

-Toukokuusta lukien oon pitänyt kolme viikonloppuvappaapäivää töistä. Oon ollut ahkera.

17. ... ja suurin epäonnistuminen?

-Lukion ruotsinkurssit...

18. Kärsitkö vammoista?

- Mitä nyt taisteluvammoja derbystä, töistä ja tangolta. Sellasia muhjeita, ei mitään suurempaa.

19. Mikä oli paras asia, jonka ostit?

- Uusi työpiste. Kaks 24" HD-näyttöö, pöytämylly, lasipöytä, kunnon työtuoli, tilaa ja avaruutta dataamiseen... ♥

20. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta/aiheutti ahdistusta?

- Tähän on varmaan pakko sanoo Maiju ja viitata kevvääseen. Pokkaa molemmat palkinnot ♥ Hirvee sekamelskan aika oli silloin.

21. Mistä innostuit eniten?

- Taidan olla tylsä ja todeta, että töissäkäymisestä. Auktoriteettina toimiminen on vaan ihan sika palkitsevaa.

22. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?

-Onnellisempi. Shitloads of.

23. ...lihavampi vai laihempi?

- Elintasoläski.

24. ...rikkaampi vai kyöhempi?

- Mun tulot on tällä hetkellä melkein kolminkertaiset viime vuoteen verrattuna...

25. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän/vähemmän

- Olisin voinut tehdä ihan pikkusen vähemmän töitä, että olisi ollut enemmän aikaa ystäville. Mutta ne on kyllä ymmärtäneet että oon vähän kiinni viikonloput ja nykysellään myös viikot...

26. Rakastuitko tänä vuonna?

-Just tuossa muutama yö sitten fundeerasin asiaa nojatessani hirmu turvalliseen ja lämpöiseen miesvartaloon, jonka olemassaoloa en edes tajunnut sen kummemmin vielä muutama kuukausi takaperin...

27. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?

-Myytinmurtajat ♥

28. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?

- En vihhaa, mutta kyseinen henkilö ei nauti enää kunnioitustani. Huvitun hänen toimistaan jatkuvasti ja jaksan vaan ihmetellä, kuinka joku voi muuttua niin paljon ja vuosien kiinnostus ihmistä kohtaan hävitä päivissä...

29. Mikä oli paras lukemasi kirja?

-Niitattu paperikasa joka sisälsi 109 sivua lakia järjestyksenvalvojana toimimisesta. Oli kannattava aviisi.

30. ...entä musiikillinen löytö?

-Vanha Apulanta, löysin sen uudestaan. Paleface. Asa Masa, Juno. Juju. Kamala mikä räppäri oon. Paikkaan ja sanon Abney Park ja Francine.

31. Mitä halusit ja sait?

-Järkkärikortin. Töitä. Menestystä. Punaisen tukan. Opiskelupaikan. Palkkaa. Tatuointeja. Uuden tietokoneen. Vapautta. Käydä Ikeassa. Kainaloon. My Saaga-kalevalakorusarjaa.

32. Mitä halusit, muttet saanut?

- No se kaasusumutin... Olisi pitänyt käydä ees joillain festareilla mutta businessvainuni kertoi kesän olevan parasta aikaa työntekoon.

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?

-Käytiin Niffun kanssa syömässä kunnolla ja oltiin nätteinä punatukkina Miltonin katolla. Juotiin kuohuvaa. Suunniteltiin seuraavalle viikonlopulle osuvia gangsterisynttäreitäni.

34. Ketä kaipasit?

-Maijua. Zinaa. Välillä myös edellisempää elämääni. Helsingin ystäviä.

35.Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?

- Niffu ♥ ♥ ♥

36. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2011?

-Vaihteleva. Aikuisempi kuin ennen. Joidenkin (välillä myös itseni) mielestä tylsä. Äiti tykkää.

37. Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2011.

- Lopeta se haaveilu ja toimi.

Tilastotiedettä

2011-12-14T17:06:00.001+02:00

...tirsk. Bloggerin tilastovälilehti jaksaa kyllä riemastuttaa päivästä toiseen. Kaikkea tekin googletatte.

-Dahlia D.Vil

Kurkistus tilaihmeeseen...

2011-12-12T18:50:00.001+02:00

...eli kauan toivottu postaus mun laukusta ja sen sisällöstä. Seuraavissa kuvissa veska on arkimodessaan eli täynnä viikon varrella koulussa ja töissä ravaamiseen tarvittavia taisteluvälineitä.

Lörtsy täynnä jännittäviä asioita. Asianmukainen heijastin pitää mut toivonmukkaan poissa autojen alta.

Lörtsy on isompi, kuin miltä se näyttää. Se nielee sisäänsä oikeesti kaiken mahdollisen tarpeellisen ja vähemmänkin tarpeellisen ja mänee myös hätätapauksessa matkalaukusta.

Kaaos. Rymäytin laukun alassuin ja tässä on sisältö.

Bussikortti, passi ja ihanan imelä Guess joka kerrankin sisältää jotain muuta kuin kuitteja :D

Tämän päivän käytetyimmät vermeet. Kalenteri ja muistilappu asiakastyöstä, Kovalevy jolla mun koulu-ja työtyöt kulkee siellä missä minäkin ja iLaturi että voin hupattaa kieli solmussa puhelimessa.

Toinen annos tavaraa, näistäkin suurin osa tärkeitä. iDahlia, silmälasit, ripsiliima, ikean kynä (:D) , nahkacoltti ja purkkaa.

Jokkaisen unirytmittömän yötyöläis-koululaisen elämäneliksiiri. Ja puoliksi syöty laku, jonka sain siskolta :D

Neulalätkä ulkotakkiin.

Työhanskat ja päänpelastaja-huivi jos tukka on huonosti.

Hiusharja, pinnejä, tukkalenkki, jostain syystä kaksi kappaletta huulikiiltoja ja kolme paria tekoripsiä. Ripset löysin tännään kirpparilta enkä edes muistanut niiden olemassaoloa ennen tätä postausta. Yleensä mulla on mukana myös meikkivoidesieni, puuteri ja kulumavehkeet mutta nyt ne on pitkin pöytiä kun aamulla tuli kiire.

Bussiaikataulu, kuulokkeet ja tatskarasva.

Painotuore asiakastyö. Festarilehti Loppu Tulee 2012-tapahtumaan. Meitsi suunnitteli ja taitto ihan ite!

Ei pillumpi suoritus ihmiselle, joka oli opiskellut taittamista viikon ennen tän työn vastaanottamista ! Oon ylypee itestäni

Että sellanen veska. Ylleensä siellä olis vielä kaks kertaa enempi kaikkee tosi epäolennaista mutta kuten ehkä muistattekin, ostin kassin vasta hiljattain enkä oo ehtiny tuhota sitä vielä!

-Laukkudahlia

Vlog! pt.2

2011-12-04T04:32:00.000+02:00

Kuulumisia.
-Dahlia D. Vil

Kulutusjuhla

2011-12-02T17:56:00.001+02:00

Kuten kaikki varmasti tietävät, tänään tulivat veronpalautukset. Itselleni sattui vielä palkkapäivä samalle päivälle ja ensi viikolla tulevat opintotuet sekä toivottavasti palkka yhdestä asiakastyöstä, joten koin oikeutetuksi käydä vähän ostoksilla. Aamupäivä oli kamala, vaikka mulla oli tänään vapaata koulusta etc. kiirehdin pitkin kyliä painossa sekä kirosin ristiin meneviä aikatauluja ja jumittavia painokoneita suurielkeisin voimasanoin. Kiukku laantui kun käytiin rouvan kanssa syömässä ja mojitoilla ennen suurta shoppailukierrostamme.

Kierroksen jälkeen Guessini natisee liitoksistaan, harmi vaan että natinan aiheuttavat kuitit eivätkä suuret setelit... Hemmetti. Mutta onpahan taas. Ja uskokaa tai älkää, aloitin ostoslistani asioilla, jotka ovat oikeasti tarpeellisia ja pitkään hakusessa olleita.

Kuten esimerkiksi kauan haeskellut reisitasku-rekkalesbohousut töihin.

Asiaankuuluvan totinen työilme. Hotness...

Housujen kaveriksi uskomattoman tyylikäs (mutta lämmin) karvareunustakki, Keuruun yöt ovat kylmiä ja mua oikeesti alko paleltaa pelkässä kuoritakissa hiljalleen.

Pakollisten hyötyostojen jälkeen piti tottakai hupuloida rahaa vähän enemmän naisellisiin juttuihin tasapainottaakseni käytännöllisten rekkalesbo-ostoskassieni määrää.

Ideoita sinunkin päivääsi tarjoilevat impun dekoltee ja asianmukainen, valolla varustettu idealamppukoru.

Oon tykästynyt sikana nahkaan ja keinonahkaan viimeaikoina. Raahasin Vero Modasta himaan korkeavyötäröisen hameen missä on takana vetskari, melko pätevä mielestäni tämäkin. Kovin sopiva asiakastapaamisiin joissa pitää olla vähän enemmän tietäväisen oloinen.

Hyvät naiset ja herrat. Kansalaiset. Medbörjare. Hyvät ystävät ja kylän miehet.... Nyt alkaa tämän merkinnän hysteerinen osuus. Damen och herren...

Mä en kestä... Tässä on suurin syy mun lompakon akuuttiin hätätilaan, sillä törmäsin maailmalla vaan liian houkutteleviin, tarpeettomiin mutta silti niin pakollisiin ihanuuksiin että en voinut olla muuta kuin höveli. Mä en yleensä käytä mitään pronssinsävyistä, mutta uuden takin (ja näköjään hameenkin) vetskarit ovat kyseisellä sävyllä marinoituja ja siinä olikin tarpeeksi syytä kotiuttaa Friis&Companyn sormukset parempiin hoiviin. Eikä tässä vielä kaikki! Pitkään makusteltu, ylihintainen mutta silti niin hekumallinen Juicy Couturen Viva la Juicy-tuoksu piti saada. Tottakai piti ottaa isompi pullo, vaikka pienempi olisi ollut 20 e halvempi. Suuri on kaunista ja niin edelleen. Mutta kerrankos sitä, joulu kuitenkin on tulossa ja pitäähän rakkaalle kanssaeläjälleen (eli egolleen) ostaa jotain mielihyvää. Hitto. Tuoksun hyvältä. Mums.

xoxo, Debit-Dahlia

Recent buys!

2011-11-29T15:46:00.000+02:00

Eilen tatuonnin jälkeen lipsahti vähän shoppailuks. Oho hups... No okei, on tässä muitakin kuin eilisiä ostoksia. Mut onpahan taas kaikkee! En oo muistanut kuvata taas kuin murto-osan kotiin rymsteeratuista asioista ja pienen blogihiljaisuuden jälkeen näitä "tällaisen ostin eiks oo hieno"-kuvia olis kolmen sivun verran.

Talvinen lentäjäntakki, oon valmiina laskeutumaan!

Sitten ostin suuren, pehmeän leopardilaukun mihin mahtuu puoli omaisuutta...

... ja ihanan lörön neuleen joka huokuu mulle sitä, että tämän talven lämpimin paita on löytynyt. Sori ettei oo housuja, tatuoinnin syy.

MySaaga-koruun uus hela. Eipä vissiin kunnon Hoo. M <3

Oon viettäny mun onepiecessä koko viikon. Kun tuun kotiin, hyppään haalariin ja poistun siitä vasta jos pitää edustaa kauemmas kuin lähisiwaan.

Lähisiwaan lähtiessä onepiece on oiva yhdistää uudenkarheisiin korkonilkkureihin. Tyylipisteet ovat taatut!

Viikko on ollut aika kivuntäyteinen. Dermalit näytti tekemistä edeltävänä aamuna sievän mustelmaiselta.

Sit näytin aamulla näin happamalta. Värjäsin tukan tuossa ja se on talven lumisessa valossa hienon värinen!

Hapannaamailuun ei oo kyllä oikeestaan ees syytä. Rullaan (rullaaaan, rullaaan, niinkuin jukkapoikakonsanaaaaan) viikkojani etteenpäin tehden töitä kuin pieni eläin. Kokoajan on joku rauta tulessa ja tilipussi kiittää aina kuun alussa. Tälläkin hetkellä InDesign ja photari laulavat toisella näytöllä ja koetan työstää asioita valmiiksi ennen deadlinea. Mikäs tässä ollessa. Toki pientä murheentynkääkin on tässä ollunna, mutta eipä nuo nyt niin mittään. On silti tasaista, niin kovin tasaista. Harmittaa kun ei meinaa olla aikaa tovereille kaiken tämän keskellä, onneksi pian on joululoma niin josko sitten lohkeaisi heille pala aikaani muuallakin kuin facebookissa. Mutta niin. Joulu.... En oo uhrannut oikein ajatustakaan koko juhlalle. Oon ostanut vielä saapumattomalle vauvatilaukselle hirveesti kaikkea ihanaa jouluksi (vaikka LA on huhtikuussa... köh), mutta muuten oon ihan pihalla siitä mitä kellekin hankkisi ja ketkä ylipäätään ovat lahjansa ansainneet. Joulunpyhät vietän töissä, samoin itsenäisyyspäivän ja uudenvuoden. Jotenkin hävinnyt hohto niistäkin juhlimista, oon kai tullut liian vanhaksi niin sama olla töissä. Joululomalla aion päästää arjesta irti hetkeksi ja ihan oikeasti LOMAILLA jonkun tovin. Suunnitelmia on maasta poistumiselle, mutta aika näyttää saanko niitä onnistumaan ja ajoitettua sopivasti kiireitteni väliin.

Tää oli vaan tällainen nopea katsaus siihen, että olen ainakin toistaiseksi elossa. Nyt tuo näyttö -> tuolla vaatii huomiotani huutaen korvaani D-E-A-D-L-I-N-E. Eli termosta vain.

-Dahlia D. Vil

Lähtölaskenta

2011-11-26T13:06:00.000+02:00

Vaimolta varastin tällaisen.

♠ 10 bändiä, joista pidän

(nää on tällä hetkellä kovassa huudossa)

Turmion Kätilöt

Jätkäjätkät

Mokoma

Francine

Manufacturer's pride

Juno

Julma-Henri ja syrjäytyneet

Apulanta

Asa Masa

Maija vilkkumaa (tirsk)

♠ 9 mielipuuhaani

Lepäily

Dataus

Portsarointi

Syöminen

Paneminen

Tissuttelu

Shoppailu

Tatuoitavana oleminen (maanantaina taas tuntikaupalla uutta kuvvaa)

Vokottelu

♠ 8 asiaa pöydälläni

Kolme tölkkiä Batteryä

Tietokone (incl. 2x 24" fullHD, näppis,hiiri, mylly ♥)

Photoshop CS5.5 -aiheinen oppikirja

Kuumemittari

Nonsteriilejä haavataitoksia

Lohikäärmepatsas Zinalta ♥

Neljä sytkäriä

Kaksi Koffin muovituoppia

♠ 7 tärkeää tavaraa

(jätän tästä pois itsestäänselvyydet kuten avaimetlompakkohenkkarityms)

iPhone

Pikkumusta (siis mun auto)

Edgar, Zinan ompelema unipupu

Tietokone-digiboksi-Xbox-PS-äänentoisto-viihtymiskompleksi

Kamera

Peitto

MySaaga-rannekoru

♠ 6 viimeisintä tekstiviestin lähettäjää

Lassi

Pussilortto

Käsilaukkuirma_92

Samuli

Lynkkis

Ilari

♠ 5 asiaa, jota odotan

Tatuointi, 28.11. klo 15

Sankareiden pikkujoulut Virossa, 12.12. - 14.12.

Joululoma ♥♥♥♥ 23.12 -8.1. ♥♥♥♥

Veronpalautukset+palkkapäivä+opintotuet joulukuun ekalla viikolla = $

Maijun avioton lapsi

♠ 4 mieliväriäni

Musta

Valkoinen

Violetti

Punainen

♠ 3 luonteenpiirrettäni

Suorasanainen

Luottavainen

Herkkä

♠ 2 asiaa, mitä aion vielä tänään tehdä

Mennä treeneihin

Mennä töihin

♠ 1 asia, jota rakastan

Aamu-Imppu ei aivotoimintansa kanssa kykene nyt tämän älyllisempään, sillä heräsin yötöiden jälkeen neljä tuntia nukuttuani naapurin kakaraan joka kiljuu suoraa huutoa rappukäytävässä. Kävin vähän ripittämässä pentua ovenraosta ja tulin koneelle mököttämään. Tässä kuva tapahtuneesta:

Mullapa on valkoinen onepiece. Maailman paras kotiasustus, sanokaatten mitä sanotte .

-Duuni-Dahlia

ps. tässä syy nonsteriileihin haavataitoksiin

Top 10 cosmetics by Dahlia D. Vil

2011-11-25T16:25:00.000+02:00

Sain muutamalta ihanaiselta blogi-ihmiseltä haasteen liittyen kosmetiikkavarastoihini. Muistaakseni joskus ennenkin olen tämän tehnyt, mutta koskaan ei ole väärin päivittää näkemyksiään 10 suosikki-kosmetiikkatuotteen osalta. Tässä ei ole välttämättä listattuna ne jokapäiväisimmät "plaaplaa tässä on tää mun meikkivoide plaaplaa"-tuotteet vaan just ne innovatiivisimmat päivänpelastajat jos tuntuu, ettei se pieni suttaus puuteria vaan auta. Tuotteet eivät ole missään tietyssä järjestyksessä, mutta nää 10 tuotetta on ihan pakolliset olla tämän emakon kosmetiikkakaapissa...

1. Kiitä henkilöä joka merkitsi sinut ja linkitä hänen bloginsa.

2. Laita The Top 10 -palkinnon logo blogiisi.
3. Listaa 10 parasta kosmetiikkatuotettasi.
4. Valitse 10 bloggaajaa merkittäviksi, linkitä heidän bloginsa ja anna heidän tietää.

Jokkaisen punatukkaisen pelastaja, KC:n colormask-värihoitsikka. Tällä pystyy kirkastamaan lörähtäneen värin jos ei jaksa värjätä, käytän tätä joka pesun yhteydessä. Koostumus on ihan ketsuppinen. :D

Coastal Scentsin 88 Prism Palette. Selviin tän avulla jopa koko silmämeikistä silloin, jos ei satu rajausväriä tms. käden ulottuville. Samoilla pigmenttisillä väreillä saa viännettyä kulmat, räväkät silmät ja jopa rajaukset.

Kunnolliset siveltimet. Ilman näitä ei tulis meikkauksesta paskanvittuakaan, joka lähtöön pitää olla omansa.

Make up Storen glitter eyeliner. Vähän blingiä arkeen. Semikallis, mutta riittoisa puteli.

Hinta-laatusuhteeltaan ihan ehdoton rajauslälli. Maksaa vitosen ja riittää tosi pitkäks aikaa. Suti on vähän paska, mutta teen rajaukset yleensäkin erillisellä siveltimellä. Oon tyhjentänyt Hömpän rajausvärivarastot kerran jos toisenkin.

Maailman paras ripsiväri. Ei lisättävää. Max Factorin false lash effect.

Make up Storen microshadowit, sävyt satin ja pollution. Perus smokey-eyelookin kivijalka jos ei jaksa raahata 88-palettia mukana joka paikkaan. Mulla on näitä muissakin väreissä, aivan timanttihyviä luomivärinappeja.

Viva la Divan peitevärilörö, joka toimii mulla myös primerinä silmämeikkiin. Peittää iholta virheet tosi hyvin, oon kuullut tästä että tää on käytännössä ihan vastaava kuin esim MUSin vastaava, hintaa oli laivalla vaan joku 8 (?) e.

Piilarit. Sopivat niin laiskaan meikkipäivään kuin viimeistelyynkin. Mulla on näitä ruskeena, vihreenä, mustana ja muistaakseni valkoisenakin. Pittäisi ostaa siniset.

Sugarpillin irtoluomivärejä. Royal Sugar, Hysteric ja Lumi. Erikoisempaan meikkihörhellykseen, näissä on pigmenttiä kuin pienessä kylässä.

-Dahlia D. Vil

FOTD

2011-10-21T16:26:00.000+03:00

Tänään lähden töihin. Voitteko kuvitella, ilman silmämeikkiä. Laitoin vaan kulmat ja pohjustuksen iholle ja silti tuntuu että ei oo ihan jeesuksen persiistä repästy. Ihanata. Hyvä päivä!

-Duuni-Dahlia

Ripsinäkymiä ja lomakuulumisia!

2011-10-17T02:58:00.000+03:00

Terve vaan. Multa on pyydelty ihan homonaan noita ripsikuvia ja kommentteja. Nyt on kiire, koska oon lähössä a) Keuruulle bingohommiin b) diskoon c) Leville. d) en kerinny bloggaa ennen lähtöö ja nyt kello on kolme ja tulin just discosta pikku mytkeissä.

Ripset = Luxemburg. Aamulla kun heräät ni näytät sille että oot tärähtänyt just paikalle Kauniiden ja Rohkeiden kuvauksista, eli siis ei tarvii tehä naamalle about mitään muuta ku ajaa vähän partaa. Eniveis, silimät on aika fabulous. Kahtokee kuvista niin hiffaatte.

Juonteet kertovat yövuorosta palaamisesta.

Mut joo. Kello on nyt jotain kolme ja oon jo nyt ihan fiiliksissä menossa Leville, lähetään aamulla kasin aikaan ja tunnelma on nyt jo sen verran hämärä että tulöee varmaan hyvä reissu. Lähetään työporukalla liitämään, eli Sankarit on the go. Ollaan pari päivää selällään Lapissa ja matka on suhteellisen sponsored by sinebrychoff. Mut muylla on loma ja mulla on oikeus. Nyt oon irti! Heippa.

Minä lähdossä matkalle

VArokaatten poroja

-Discodahlia

Helsinki

2011-10-13T06:44:00.000+03:00

Tää lähtis nyt AV-messuille Helsinkiin uusine ripsenpidennyksineen :-) jos joku hölömö minut tunnistaa, älköön hän peljätkö vetää hihasta. Mörkö tavattavissa myös Kiasmasta tänään kahden jälkeen. Tsaukkista!

-Reissu- ja ripsidahlia

250 ja vähän piälle!

2011-10-06T13:07:00.000+03:00

Fonttikoko ei halunnukkaa. Diabolical Groove on kerännyt 250+ lukijaa. Melko fantsua. -Dahlia D. Vil

Kiitsa.

10 tunnustuksen haaste!

2011-10-05T13:25:00.000+03:00

...ja lisää blogipalkintoja. Tämän kiertävän haasteen ideana lie oli palkita bloggaja syystä X ja saada hänet kertomaan blogissaan 10 asiaa, joita ei usko muiden bloggaajien vielä tietävän. Sain tunnustuksen Demonilesboankalta, kiitosta vain.

1. Ostin just XBOX360 120 gb Eliten. Oon haaveksinut siitä vuosikaudet ja nyt sijoitin osan palkastani ja ostin moisen masiinan. Kylkeen ostin pelejä, mm Bioshockin, Alice: Madness returnsin, GTA IV:n ja DJ heron. Mulla ei oo vaan ollut aikaa pelata kunnolla, avaan aina konsolin ja tajuankin että kello on taas sen verran että pitää liitää seuraavaan velvoitteeseen. Tänään olen rokulilla koulusta yliväsymyksen, niskakipujen ja migreenin vuoksi ja voisin melkein harkitakin faittauserää Soul Caliburissa.

2. Oon aivan helvetin onnellinen. Oon vakityössä, teen freelancetöitä siinä sivussa, koulu ja lukio rullaavat ja mulla ei oo rahallisia tai terveydellisiä ongelmia. *puun koputus* Yks tärkeä tekijä tähän on myöskin varmasti se, että olen sinkku ja ensimmäistä kertaa elämässäni näen sen puhtaasti hyvänä ja vapauttavana asiana. En tarvii enää nilkkakuulaa (=poikaystävää) ollakseni kokonainen ja oon lopettanut suhteen haeskelun jo kauan sitten tajuttuani sen, etten tarvii oikeesti ketään rajoittamaan mun elämääni. En ylipäätään ehtisi seurustelemaan tai mitään koska tuntuu että omallekin elämälle suotava aika on hieman rajallistunut. Silti, tykkään tästä että oon jatkuvasti pikku kiireessä, on kerrankin olo että oon tarpeellinen ja onnistunut jossain. Viime keväänä itkin silmiäni päästäni sen takia kun en pystynyt antamaan ihmissuhteelle mitään, kaipasin vapautta, en saanut mistään töitä, kituutin rahallisesti enkä tiennyt koulutuspaikastani vittuakaan. Tuon edellisen lauseen yli pystyn vetämään henkselit nyt ja oon itsestäni helvetin ylpeä sen takia.

3. Olen laiskistunut em. tekijöiden takia ihan saatanasti. En jaksa/kerkeä enää laittautua tai pukea ylleni pimeydenprinsessa666-vaatteita. Viihdyn lörövaatteissa jotka lämmittävät syksyn kylmyydessä ja ovat helppoja pitää yllä. Kuuminta hottia syksyn pukeutumisessa ovat olleet juurikin ne vaatekappaleet, jotka eivät kiristä kylkiluitani kasaan tai pingerrä persvaossa hiostamassa silloin, kun istut 8 tuntia koneella vääntämässä mainoksia asiakkaalle. Goottivermeet ovat vaaterekissäni hirmu odottavana, mutta mulla ei ole vaan oikein paikkoja, missä kiskoa moisia ylleni. Pitäisi jaksaa joskus yrittää, mutta musta on tainnut tulla vanha.

4. Mun hiuksista putos varmaan kolmasosa, kun muunsin ne 7-vuotisesta mustasta kirkkaanpunaiseksi. Koko tukka on yks iso hamppukasa ja heti värjäämisen jälkeen itkin peilin edessä kun hiusharja muuttui punaiseksi yhden vedon jälkeen. Tukasta löytyy myös seksikkäästi lyhyempiä tupsuja mm. ohimolta jotka loistavat aina, kun tän pistää kiinni. Mulla on tähän nyt helvetin kalliit kampaamoseerumit ja koetan olla hellä sen suhteen, mitä hiuksilleni teen. Virheistäpä oppii ja kohta taitaa viimein olla edessä se, että leikkaan tähän värikypärään jotain malliakin.

5. Oon pääsemässä viimein yli värineuroosistani ulkonäköni suhteen. Punainen tukka yrittää kovasti pakottaa mua pukeutumaan musta-punais-valkois-harmaaseen, mutta oon hurja ja pistän kampoihin. Oon yrittänyt lisätä pukeutumiseen mustan ja punaisen ohelle aina välillä vielä yhtä väriä ja olen todennutkin, ettei se olekaan ihan niin kamalaa lakata olemasta täysin sävy sävyyn. Silti katson tarkkaan, miten sävyt matchaavat ja miten niitä yhdistelen.

6. Mun viinahammasta kolottaa. Juopottelin viimeksi mun 20v-gangsteribileissä joihin olin varannut oman baarin, jumalattoman ison boolin, tarjoomiset ja bussin noin 45 ihmiselle. Bileet floppasivat, kun paikalle jätti saapumatta 70% porukasta jotka olivat alunperin lupautuneet tulemaan ja samalla mun juopottelufiilinkikin laski ja lähdin omista juhlistani about ensimmäisenä kotiin nukkumaan. Enpä aio enää järjestää minkäänlaisia kissanristiäisiä kun jengi peruu tulemisensa mitä ihmeellisimmin "en mä tiedä miten sinne pääsee, vaik annoit mulle just karttakuvan, reitin ja bussiliput"-verukkein. En oo pitkään aikaan bailannut naamaani irti ja tullut aamuviideltä kotiin vaan kömmin viimeksikin pikkuhiprakassa himaan puoli yhdeltä. Viikonloput menevät töissä niin ei oo aikaa silloin pämpätä ja viikolla pitäisi olla koulussa sitten krapulaisena jos johonkin tulisi lähdettyä. Syyslomaa odotellessa, lähdemme firman piikkiin Leville mökkeilemään ja viettämään laatuaikaa. Mums.

7. Mun työkaverit ovatkin melkein parhainta ajanviettoseuraa myös vapaa-ajalla. Töissä ollaan yks suklaajuna ja se juna jaksaa puksutella myös vapaa-ajalla. Harvoin on sattunut kohdalle sellaista pomoa, jonka ensimmäinen tehtävä työpäivän alkaessa on laittaa halaten paikalle saapunutta järjestyksenvalvojaansa. Muutenkin koko työporukka on aivan loistava ja voisin lähtee niiden kanssa vaikka autiolle saarelle menettämättä hermojani kovin äkkiä. Parasta on, kun töissä ei tarvitse kiristellä.

8. Mulla on kahden viikon päästä kaasusumutinkoulutus ja lisävoimankäytön kurssitusta. Sit saan kantaa töissä kaasusumutinta ja se tekee musta ihan intopinkeen. Mun henkinen pikku pippeli kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän ryönää mun varustevyöllä kulkee. Aion myös hakeutua turva-alan ammattikoulutukseen aikuispuolelle kunhan selviän tästä painoviestinnän koulutuksesta ensin. Vartijakurssi on myös upcoming. Tuntuu, että ainakin yks niistä omista jutuista on nyt löytynyt turva-alan maailmasta.

9. Jaahas. Se siitä viinahampaan kolotuksesta, sovittiin pomon kanssa just, että tänään vois olla varovainen viinanmaisteluilta @ Keuruu. Hyvästi selvä päivä

10. Mun pitää nyt mennä ajamaan kainalokarvat!

-Dahlia D. Vil

2010 vs. 2011

2011-10-01T13:38:00.000+03:00

Sain siis haasteen, joka on pyörähtänyt jo monen kanssabloggaajan blogissa päiviämme ilostuttamassa. Vuosi on vierähtänyt, ja elämässä on tultu eteenpäin.

Tästä:

Rakkaimman Zinani luona lokakuussa 2010. Menossa hirmu tärkeänä katsastamaan Kätsyjä. Tuo ilta ja sitä seurannut yö oli hyvä. Hirveän hyvä. Tavallaan kaipailen noita aikoja, olin tavallaan hirveän pieni vielä. Elämän suurimpia sisältöjä olivat erinäiset rehaamiset pitkin Suomea, voimia vienyt työharjoittelu joka ei kovasta yrittämisestä huolimatta johtanut mihinkään. Suhteesta toiseen hyppäämistä ja toteamista, etteivät nekään johtaneet mihinkään.

Tähän:

Syyskuu 2011. 20-vuotias, itsenäinen ja helvetin onnellinen. Kiireinen painoviestijä-lukiolais-freelancer. Myös vakituisessa työssä käyvä ja vakituista työtään rakastava nuori nainen. Pieni suuri portsari. Uudistunut sisäisesti ja ulkoisesti. Sinkku. Tyytyväinen sinkku. Kokee identiteettikriisiä, tosin positiivisella tavalla. Nauttii silti elämästään.

-Dahlia D. Vil

Helvete.

2011-09-26T21:46:00.000+03:00

Sen ainoan saatanan kerran, kun elämältäni kerkeän edes sylkäisemään bloggeriin päin muuten, kuin lukiakseni muiden merkintöjä havahdun siihen, että kuvattuani kuvat ja suunniteltuani julkaistavan tekstin koko paska ei anna ladata kuvia palvelimelle ja tekstin muotoiluohjelma toimii aivan päin vittua. Rakkaat lukijani, en olisi täten halunnutkaan vastata minulle suomiinne haasteisiin tai ylipäätään lisätä tähänkään ragetekstiin kuvia. Juttuarkisto kasvaa, haasteita satelee kommenttilaatikkoon ja jengi itkee, miksen kirjoita tänne enää. Minäpä voin kertoa, miksi asiat ovat näin.

Motivaatio bloggaamiseen laskee laskemistaan, sillä en aio kuluttaa aikaani näin saatanan bugiseen paskapalveluun enää minuuttiakaan. Jokaisen harakoille lentävän bloggausminuutin ja näppäimien vihansekaisen hakkaamisen voin käyttää vaikka lepäilyyn viisipäiväisten kouluviikkojen, neliöisten työviikkojen, lukion, freelanceroinnin ja derbyliigan pyörittämisen lomassa. Toisin sanoen: Mulla ei ole enää sitä vähääkään aikaa tämän blogin ylläpitämiseen. Viimeinen niitti oli bloggerin editorin kuseksiminen. Systeemi yrittää kapinoida minua vastaan, mutta siihen en suostu. Pitäkää html-koodinne. Toistaiseksi. Katsotaan sitten seuraavassa elämässä.

-Dahlia D.Vil

Vaimo tiivisti tämänpäiväiset uutiset hirveen hyvin...

2011-09-05T01:01:00.001+03:00

...Teinivuodet taakse jää. Hirveen jees. Paljon onnea minä ja 20-vuotias perseeni.

-Dahlia "old fart" D. Vil

Intuitio

2011-08-24T22:45:00.000+03:00

-Dahlia D. Vil

Elokuun elosteluja

2011-08-19T14:55:00.001+03:00

Ou jee. Syksy päätti valahtaa hiljakseen taas päiviämme ilostuttamaan. Syksyn mukana kulkee ammattikoulu, lukio, aktiiviset derbyharkat, freelancehommat, työt ja muu hapatus niin raivokkaasti, että olen meinannut humahtaa kokonaan kiireisiin syövereiheni. Olen löytänyt itseni tällä viikolla nukkumasta jo kolmena iltana ennen kymmentä ja muinakaan iltoina ei ole kukuttu kovin pitkälle yöhön. Olen tullut vanhaksi. Tai tunnolliseksi, ihan miten sen nyt ottaa...

Iloinen lukiolainen

Nytkin teen lähtöä töihin, sillä meillä on Keuruulla tänä viikonloppuna hirveät festarityyliset zembalot ja olen töissä about sunnuntaihin asti tästä. Ei vuan minua haittoo, action (ainakin vielä) täyttää arkea mukavasti eikä jää aikaa vain istua märehtimässä. Olen ostellut paljon kaikkea kivvaa, mm. työtakin joka päällä näytän kohtalaiselta kaapilta (tai pieneltä kaapilta, eli lipastolta, kuten Aadee asian ilmaisi) ja kirpparoinut kaikkea pelottavan basicia kampetta. Huppareita ja löysiä pussilorttotunikoita. Laiskuus, oi laiskuus. Laiskuus paistaa läpi myös webkamerakuvista joita napsin samalla kirjoittamisen lomassa, mutta tajusin jälleen että en oo blogannut for fuck's sake pitkään aikaan ja jotain asialle oli tehtävä.

Älä ala mulle...

Kontrastiksi lihapäähapatukselle syksyn aleista haalitut törkeät sydänarskat, sweet sweet..

Meillä oli myös Jyväskylä Roller Derbyn ekat avoimet treenit ja saatiinkin tyttöjä kivasti paikalle ja suurin osa vielä kiinnostui lajista ja liittyi remmiin! Go girls! Ollaan luisteltu ihan hirveitä matkoja, kovakuntoinen tiimi on tulossa jos rullataan Jyväsjärven 15-kilometristä rantaviivaa ympäri jatkossakin tätä tahtia.

Jyväskylä Rollin' Ragdolls.

Juna kulkee vaan...

Just joo.

Uupelo.

Tekniikkatreeniä. Omituista sellaista.

Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan minuun blogin kautta tai osoitteeseen jklrollerderby@gmail.com.

-Dahlia D. Vil

This is me now

2011-08-03T20:49:00.000+03:00

-Dahlia D. Vil

Poimintoja laiskan kesägootin garderobista

2011-07-25T23:38:00.000+03:00

Hei vain! Pitkästä aikaa on tullut kaiveltua kamera kaapista ja täten mahdollistettua se, että pääsen esittelemään uutuuksiani teille. Kesä on mulle aina todella laiskaa aikaa goottauksen yms. hapatuksen suhteen, joten seuraavat vaatekappaleet eivät todellakaan räjäytä mittään pimeyden galakseja. Ei näillä helteillä vuan pukeuduta pvc:hen kuolematta, sanon minä. Kuvistakin näkkee että on hieman... Kuumahko ja naamani on ihan täysin käpähtänyt. Vuan ei haittoo!

Farkkukankainen liivimekkosysteemi Micksistä. Tää on ollut mun luottorytky hellepäivinä.

Seilorihenkinen tuubimekko, toi on niin fantsu. Sit ostin samalla rytinällä myös kauniit nilkkaremmikorkkarit. Pers' ahoy!

Näyttävä... raskausmekko. Heh. Toi on silti ihanan vilposa kesäpäivinä, lähinnä kotiasuna.

Näytän metsurilta. Random ruutupaita ja repalefarkut. Mulla on myös valkoiset tollaset, ne on aika kasarit!

Ostin myös uudet ruskeat piilarit edellisten pahoinpitelyssä tuhoutuneiden tilalle Cybershopista saadulla malleilulahjakortilla. Helpottaa ihan saatanasti meikkailua kun ei tarvii kuin lämästä nuo silmiin ja heti näyttää sille että olis laittautunut ihan antaumuksella.

Tännään oltiin Ragdollsien kanssa luistelemassa 2,5 h ja meitä kävi kuvaamassa ja haastattelemassa Jyväskylän kaupunkilehden toimittaja. Ensi lauantaina päästään siis lehteen, arvatkaapa kaks kertaa kenestä tulee etusivun kuva... Hikinaamadahliahan se siellä ! Tännään on ollut muutenkin hyvä päivä. Varasin synttäreitäni varten syyskuulle pubin jossa ne pidetään privaatisti ilman muita jaloissa pyörijöitä. Teemaksi tulee gangsteri, en malta ehkä odottaa! Fabulous! Ikiomat synttäribileet. Nyt on pakko alkaa suunnittelemaan tulevia kemuja, bloggailu siis jääköön...

-Dahlia D. Vil

Twitter

2011-07-19T17:18:00.002+03:00

En oikein vieläkään ole ummartanut Twitterin syvintä merkitystä. Itselleni se olkoon se, että pyrin sepostamaan kuulumisiani sinne englanniksi silmälläpitäen ulkomaalaisia lukijoita. Niitä tuskin on hirveästi, mutta eniveis...Twitter-widget löytyy nyt myös blogini sivupalkista tuoreiden kuulumisten varalta.

I registered in Twitter for some reason. Dunno why, I must confess. I'm going to tweet usually in English, so foreign followers can read my latest updates and so on. How about the blog? Is there any people who'd like to read my posts also in English? Let me know.

-Dahlia D.

Vlog!

2011-07-05T20:53:00.000+03:00

Video kertoo yhtä paljon, kuin sanat, joita mahtuu 2 minuuttiin 42 sekuntiin. Voila.

-Dahlia D.

They see me rollin' they hatin'

2011-06-27T19:54:00.000+03:00

Tännään aamulla heräsin pikku rapuloissani tekstiviestiin joukkuekaveriltani Tiinalta. Tai no, siinä vaiheessa numero oli vielä tuntematon mutta hiffasin heti viestin avattuani että tänään, tänään on se päivä! Olin valmis rymistelemään pieruhousuissani tukka pystyssä kilometrin päähän isoon postiin ja uhrautumaan 33-kiloisen lähetyksen vastaanottajaksi, mutta viimeisimmän tiedon mukaan tilanne kääntyikin siihen, että Ruotsin posti oli toimittanut lähetyksen naapuri-Siwaani 50 metrin päähän. Sai tämäkin emakko vauhtia siinä vaiheessa kun tajusin, että viikkoja varrottu derbykamalähetys on lähempänä kuin uskoinkaan. Puhisin kahden ison ja perspeffallisen painavan laatikon kanssa neljänteen kerrokseen, tuntui että oksennan joko eilisen tuottamasta iloliemi-jälkitilasta tai silkasta onnesta. Jätin kuitenkin oksentamatta ja aloin aukomaan paketteja. Kuusi paria Riedellin R3-luistimia, jakoavaimia, renkaita, toe capsit, napsumuovia ja muuta hauskaa 1140.63 euron arvosta levisi autuaasti pitkin asuntoani ja aloin levittää Ragdollseille sanaa: Jeesus on saapunut kaupunkiin!

Sit tottakai piti jo vähän pousailla kameralle koska rollergirl-statukseni vaati ehdottomasti näin. Uh ah. Nyt lähden ryytämään Aittorinteen asfaltteja ja katkomaan luitani, voin nimittäin kertoa että ensimmäiset tuntumat luisteluun kertovat äärimmäisestä harjoittelun tarpeesta! Jyväskylä Rollin' Ragdolls alkaa rekryämään pelaajia sitten, kun ydinporukka pysyy pystyssä eikä ole jatkuvasti persiillään. Syssymmällä siis. Tästä se silti lähtee, ouvou!

-Dahlia D.

Lazy tuesday

2011-06-21T19:51:00.000+03:00

-Dahlia D.

My tattoos

2011-06-21T17:12:00.000+03:00

20062011

29032011

19012011

Kaikki kuvat by Baitti @ Simply Tattoo Jyväskylä. Viimeisimmästä sessiosta nyt muistona kuumottavat ja turvonneet ranteet jotka sylkevät kudosnestettä minkä kerkiävät. Mums. On ne vaan silti kauniit. Penkissä vietin kaksi tuntia ja täytyy myöntää, että piti purra hammasta noiden alimpien lehtien ja tekstien kohdilla, otti sen verran imakkaa. Muuten suristelu oli ihan siedettävvää, kuten edellisilläkin kerroilla. Kuvviin lisättiin valkoista korostusta ja se näyttää nyt vaaleanpunaisen verestävältä ällölimalta, pittää laittaa tarkempi ja värillinen kuva sitten mokomien parannuttua. Nyt edessä äidin vakuuttelu siitä, että ajatuksen lisäksi myös itse kuvakin on kaunis, ei mennyt ihan ekalla läpi tämä tempaus...

-Dahlia D.

Simply Tattoo, here I come again

2011-06-20T08:47:00.001+03:00

Tänään. Kello 15.

-Dahlia D.

Lack of updates

2011-06-17T15:46:00.000+03:00

Terrrrrrrrver! Jos ootte ihmetellyt, missä oon ollut niin nyt se seleviää: Olen ollut tämän viikon porukoillani Palokassa pitämässä huolta huushollista ja kaitsemassa hauvoja tyyppien lomaillessa jossain Venäjän korpimailla. Oon ollut netissä kiinni vain iPhoneni ja vanhan läppärini kera jossa ei ole enää photoshopia tai oikeastaan mittään muutakaan selaimen ja foobarin lisäksi, joten hienot ideani lomailupostauksesta kosahtivat siihen. Myöskin Viro-postaus odottaa tekemistään sillä kuvat matkalta ovat kotikonneella. Otin mukkaan myös kameran, mutta unohdin microSD-kortinlukijan kotiin. Unohdin uudemman kerran poimia sen matkaan myös käydessäni piipahtamassa kämpilläni hoitamassa rottia ja kermiilejä, joten paskanvitut mittään. Hyvä Iiti, näin pidetään lukijat tyytyväisenä. Jotenkin postaukset ilman kuvia ovat niin tylsiä, etten itse ruppee sellaiseen ollenkaan. Roiskaisen tähän nyt loistavan otoksen olemuksestani, jonka nappasin noin minuutti sitten webbiksellä, ettei tämä postaus olisi ihan niin kuivakka.

Hnngh.jpg

Näytän käpähtäneeltä sisäköltä, joka toisaalta soppii ihan hyvin tämän päivän teemaan. Olen siivonnut, pyykännyt, tehnyt ruokaa ja suunnilleen imuroinut verhoja täällä aikani kuluksi, sillä illalla minnuu oottaa taas työvuoro ja koetan saada aikaani kulumaan. Siksi myös ns. hillitty pää, en viiti olla mikkään goottijumalatar kaistessani Keuruulasia spurguja. Pistin itseasiassa just työvaatteet pyykkiin ja niistä olisi voinut puristaa lasillisen valkovenäläis-lonkeri-jekkubatterysekoitusta, niin puhkiläikytetyt ne olivat viime vuoron jäljiltä. Tännään on myös pienen lihapääportsarinurani kohokohta, sillä Keuruu muuttuu illalla vaaleanpunaiseksi, täyttyy glitteristä ja glamourista suoraan Miamin rannoilta. Minä tottakai pidän huolen tämän supertähden turvallisuudesta ja takaan hänen viihtymisensä ravintolassamme...

Sain viimein värjättyä ja uudelleenasennettua rumaksi lörähtäneen rastapääni. Otsis oli kellankukertavan-maantienharmaan-hoppeinen ja mustassa osassa rehotti ommaa tyvikasvua kolmen sentin verran. Rastat läärysivät miten sattuu pitkin päätä ja teki mieli oksentaa, kun katsoin peiliin. Myös meikkipussi rapisi kuivahtaneisuuttaan ja naamaa kasailtiin ihmismäiseksi mitä ihmeellisimmin patentein.
Kituuttelin tuossa pari viikkoa ennen tilipäivää todella pienellä summalla (jonka kerrankin käytin ruokaan sun muuhun) ja juoksin ilosta tutisten Sokoksen kemppariosastolle kahmimaan koriin hiusvärejä, blondausainetta, ripsiväriä, meikkivoidetta ja muuta ulkonäköhapatusta. Nyt on taas hetkeksi pakkelia. Tilipäivän koittaessa myös tilattiin Jyväskylä Roller Derbyn ydinporukalle LUISTIMET. Kohta päästään rullaamaan ja murtamaan häntäluitamme, tilaus on ollut nyt käsittelyssä reilun viikon ja alkaa pikkuhiljaa odotuttamaan. Tykkään.

Ensi viikolla palailen blogimaailmaan ainakin tuon vironreissun osalta ja koetan myös ilmineerata maailmalle loput 7 päivän vaatehaasteestani. Tsaukkista.

-Dahlia D.

Tallinna calling!

2011-06-07T11:47:00.000+03:00

Tämä tuli itsellekin hieman puun takkaa, mutta lähden ensi yönä Tallinnaan! Ravintolatyöntekijäin virkistymis- ja opintomatkaa luvassa ja tottakai kaikki nähtävyydet TÄYTYY kiertää ja... Not. Suattaapi tulla disco. Yöllä kello 02 pakkaudutaan työporukalla pikkubussiin joka kuljettaa meidät Helsinkiin ja laiva Viroon lähtee joskus aamusella. Virossa vietetään kaksi päivää ja yövytään Sokos hotel Virussa. Kruisaillaan laivalla takaisin ja kotona ollaan joskus perjantai-aamuyöllä. Odotan reissua ihan valtavasti! Lätäkön taa on luvattu vain +35 asteen lämpöjä, tilillä kököttää sopivasti ilmaantunut palkka ja laukut on hiljalleen pakattu. Aion tosin pakata ne Virossa uudestaan, sillä suunnitelmana olisi ostella kesävaatteita ja kosmetiikkaa sylikaupalla, makeita tuliaisia ja viinaksia unohtamatta. Aion olla niin turisti, kuin voin, näköjään.

Ennen vappaalle vaihtamista käyn pyörähtämässä vaatemallina Undergroundille, eilen tuli viestiä että akka malliksi, nyt on kiire. Liimailen tekoripsiä nassuun täällä ja koetan saada säärissäni killottavia mustelmia jotenkin peittoon, etteivät ne loistaisi kuvissa. Kohta melkein jo pittääkin olla kameran eessä, toivottakee onnea etten näytä aivan ryytyneeltä pullukkairmalta.

Tsau->

-Dahlia D.

So happy I could die.

2011-05-31T20:41:00.000+03:00

Siis tää päivä on ollut jottain niin hienoa että alan itkee. Nyt taas tiivistyy se, mitä on materiaonnellisuus. Toisaalta, tämän päivän ostokset ovat jonkun mielestä varmaan ihan boring ja kaukana ihanasta, naisellisesta ja fantsusta mutta... Hajotkeepa siihen, minä en pysy housuissani siltikään.

Kävin Armoriassa ostamassa työtä varten käsirautakoteloa ja samalla poikkesin SA-kauppaan, joka on samassa rakennuksessa. Sieltä löytyi kaasunaamarilaukkuja, joissa olj m/61-ryhmänjohtajamalli tykötarpeineen sisällä. Lähti messiin. Ilahduin. Ilahduin lisää, kun löysin hyllystä laarillisen armeijan ylijäämä-hihamerkkejä. Ostin kaksi kersantin arvomerkkiä ja kaksi koulutushaaramerkkiä, suojelu- ja lääkintämiehen sellaiset.

Piipahdettiin kaverin kanssa vielä isolla Seppälän kirpputorihallilla ja sieltä löytyi 1940-luvulla leimattu suomen armeijan m38-maski kantopönttöineen ja tykötarpeineen. Aloin (taas) melkein itkemään, kun sen löysin. Voi rakkaus.

Ostoksia.

inno.jpg, alan seuraavaks homomarkoks näillä sisustustaidoillani.

Tykkään. Paljon. Hyvä päiväni alkoi kuitenkin sillä, kun aamusella puhelimmeen napsahti tekstiviesti, jossa kerrottiin tilaamieni ASP-ketjurautojen saapuneen Jyväskylän matkahuoltoon. Tarvitsen tosiaan JV-hommissa käsirautoja ja tilasin sitten astetta uskottavammat voimankäyttövälineet roikkumaan vyölleni. Huomenna en töissä ehkä tee mittään muuta, kuin raudoita ihmisiä. Vapiskaa.

Ensin meinasin tilata tavalliset Smith & Wessonit mutta sitten sisäinen Susanneni otti vallan ja klikkailin aarteet koriin.

Mä en tiedä, kuinka montaa tää uutinen koskettaa, mutta Security Storen palvelu oli jotain todella briljanttia. Toukokuun loppuun ilmaiset postikulut, nopeat vastaukset tyhmiin kysymyksiini ja 5 päivän toimitus tiivistyi siihen, että tilaus meni perille eilen yhden maissa ja tännään klo 8:33 tuli viesti, että tuotteet ovat perillä. Halojatahalloo vaan, miksei muissakin nettikaupoissa oo tuommonen meininki että alle vuorokaudessa tilaus on kotona? Iso sydän. Voi että. Meen leipomaan pannukakkua kun oon niin onnellinen.

-Dahlia D.

Diabolical Groove, version 2.1

2011-05-27T13:05:00.001+03:00

Päivitin hieman blogin ulkoasua. Omalla 16:9-kuvasuhteisella 23" HD-näytöllä näyttää aika makialta ja tarkalta, mutta entäs siellä? Tuntuu, että nuo reunan raidat jäävät kuitenkin joltakulta poijes näkyvistä. Toivottavasti tämä versio olisi bugivappaampi ulkoasun puolesta ja toimisi paremmin, kuin edellinen.

Lisäsin vielä yläpalkkiin hurrrjaakin hurjemman pääkallo-faviconin. Örr.

-Dahlia D.

Duuni-Dahlia

2011-05-26T19:27:00.000+03:00

Juttelimme tänään Insanityn kanssa töistä ja siitä inspiroituneena heitän ilmoille idean yleisestä duunipostauksesta! Bloggailu on kuitenkin varmaan harvalle se tapa saada päivät kulumaan ja leipä kulkemaan kaupan hyllyltä pöytään. Minusta olisi hirveän jännä tietää, mitä te gootikkaat kanssabloggaajani teette työksenne ja millaisen muutosprosessin käytte ennen astumista työpaikan kynnyksen yli? Onko töiden saaminen ollut vaikeaa, ovatko teitä kohdannut epäluulot?

Minullehan kävi niin onnellisesti, että käytyäni JV-kurssin kuin lahjana taivaalta minulle siunaantui pesti. Kerkesin olla noin viikon lainoppinut järkkäri ja sitten minut kutsuttiinkin jo pitämään jöötä yhteen keskisuomalaiseen discoteekkiin. Oon niin onnellinen, sillä järjestyksenvalvojan työtehtävät käyvät minulle kuin nenä päähän, vaikka olenkin pienikokoinen ja nainen. Auktoriteettia löytyy silti, ette uskokaan miten paljon voimaa (ja myös vittuiluja siitä, mikä luulen olevani) tuo keltainen lätkä tuo tullessaan. Ääni kuuluu heti paljon paremmin. Tykkään myös siitä, että töihin mennään yöksi. Ei häviä päivästä tunteja yhtään niin paljon, kun työaika alakaa 60-kilometrisine työmatkoineen noin kello 20 ja loppuu noin kello 05 työporukanyhteiseen retkeen nakkikioskille. Baari on työympäristönä muutenkin antoisa anniskelu- ja hygieniapassien omistajalle ja illan aikana kerkeää sosialisoimaan ihmisten kanssa muutenkin kuin ottamalla niska-perseotteen ja nakkaamalla vauhtia humaltuneeseen kotimatkaan. Minun työpaikallani meininki on muutenkin loistava. Yhteishenki on korkeammalla, kuin missään aiemmassa työpaikassani ja minut otettiin jengiin ja ravintolatyöntekijäin virkistysiltamiin mukkaan jo ennen ensimmäistä työvuoroani. Lauantaina ohjastan pikkumustan nokan kolmatta kertaa kohti Keuruuta ja sukellan jälleen asiakaspalvelun ihmeelliseen maailmaan.

Monen mieleen varmaan nousee kysymys, miten tällainen peikkoihminen kuin minä sulautuu asialliseksi työntekijäksi. Koukut naamassahan ovat turvallisuusriski voimankäyttöhommissa, eikä baarin sissäänkäyntiä vahdita todellakaan pvc-hame päällä korkosaappaissa. Kysymyshän on silkasta sopeutumisesta. Minulla on niin suuri motivaatio tuohon hommaan, ettei tee todellakaan pahhaa (tai murskaa suurta goottiprinsessaegoani) ottaa muutamaa läväriä työyöksi pois kasvoista ja piilottaa esimerkiksi niebuhrini näkymättömällä häivetapilla. Huulilävärit kyllä pysyvät auki ja kulmissa on niin pienet korut, ettei niitä edes huomaa. Korvien tunnelit muuttuivat plugeiksi ja korustoa pienennettiin kokonsa puolesti rutkasti. Dermalit teippaan napakasti kiinni ihoon, vaikka ne ovatkin paidan alla. Nenän rengas vaihtui tapiksi ja auki roihuavat rastani niputettiin tiukaksi nutturaksi niskaan. Meikkiä hillittiin ja kaupasta noudettiin ensimmäiset farkut sitten kasiluokan. Työpaidan rintaan liimataan illan alkajaisiksi keltainen JV-tunnus ja lanteelle kiskaistaan leveä varustevyö, johon saa kiinni erinäisiä tykötarpeita. Ja hommahan soi.

Ta-dah! Uskottavuus huipussaan.

-Dahlia D.

200!

2011-05-25T14:01:00.000+03:00

Lukijamäärä on taas vaivihkaa kivunnut ylöspäin. Jo 200 blogiani seuraavaa ihmistä ovat ansainneet jälleen nöyrimmät kiitokseni. Laitelkaapa tämän merkinnän kommentteihin taas kehitysideoita, postaustoiveita sekä niin risuja kuin ruusujakin. Diabolical Groove koettaa aina kehittyä lukijoiden toivomaan suuntaan ja siihen toimintaan tarvitaan TEITÄ ja mielipiteitänne.

Kiitos ihanaiset. 7 päivän vaatehaaste saanee pian jatkoa (unohtui mokoman suorittaminen vähän liikaakin), ilmassa on myös hassuja työkuulumisia ja pientä muutoksen tuoksua leijuu ilmassa muutenkin. Toivotaan, että DG jatkaa nousujohteista kulkuaan tässä blogiviidakossa jatkossakin. Jaksan aina imeä teistä lukijoistani inspiraatiota postaamiseen ja nämä pyöreät lukemat kieltämättä ilahduttavat siinä määrin, että mieleni tekisi vain kirmata kameran ääreen tekemään seuraavaa blogijulkaisua. ;)

-Dahlia D.

Sexy blogger award

2011-05-18T15:06:00.001+03:00

"Sexy Blogger Award on tarkoitettu kaikille virtuaalimaailman seksikkäille bloggaajille ympäri maailmaa. Tarkoitus on kertoa kolme seksiin/seksuaalisuuteen liittyvää paljastusta ja antaa kolmelle eteenpäin."

1. Olen täysin hetero, enkä ole koskaan ihastunut oman sukupuoleni edustajaan. Miehen pittää olla tosi miehinen, että sytyn muutenkin. Ei mittään tyttöpoikia minulle, kiitos. Hyväksyn kuitenkin erilaisuuden ja en kiellä, ettenkö pussailisi tyttöjä silkan hauskanpidon merkeissä. Kuitenkaan en voisi ikinä harrastaa seksiä naisen kanssa tai etenkään päätyä parisuhteeseen muiden kuin miespuolisten yksilöiden kanssa. Minua vituttaa suuresti oman seksuaalisen suuntautumisen tuputus ja sen liika esittely, vaikka kysseessä olisikin ihan tavan hetero. Antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta pidetään ne omat kukkapenkit kuitenkin rikkaruohovapaina...

2. Seksin harrastamisen ei tarvitse aina olla niin kuolemanvakavaa. Olen joutunut pidättelemmään naurua kesken kaiken, anopin ollessa toisen osapuolen puhelinlinjan päässä ja kikatellut aivan hysteerisenä erinäisistä syistä liittyen esim. ruumiinnesteisiin tai erilaisiin äänitehosteisiin. Seksistä voi puhua, seksille voi nauraa, seksiä ei tarvitse aina harrastaa perjantaisin pimeässä peiton alla ja seksin ei kuulu aina mennä kuten oppikirjoissa.

3. Pystyn elämään pitkiäkin aikoja ilman sen suurempia himoiluja. Jotkut pitävät minua kummallisena siksi, että en tarvitse melaa mekkoon kokoajan ollakseni onnellinen parisuhteessa tai muillakin elämän osa-alueilla. Seksi on tottakai tärkeää, mutta ei ainakaan tällähetkellä mitenkään pakollista. Tämä saattaa liittyä siihen, että en ole kummemmin harrastellut yhden illan juttuja. Mulle riittää ihan oikeesti myös tämä paljon paasattu lähheisyys ja paijailu jos tarvitsee toisen ihmisen läsnäoloa. Tottakai minullakin on hetkeni ja joskus kynsin tapetit irti seinistä jos ei muuten ala tapahtumaan.

Olenpas seksillisesti melko tylsä irma, blaah. Haastan Maijun, Annen ja Susannen, toivon ettei tullut tuplabuukkauksia!

-Dahlia

Tää on mun hima ja koko kaupunki on mun etupiha

2011-05-12T20:04:00.000+03:00

Iski himo päivittää pitkästä aikaa kotikoloni kuulumisia nähtyäni Meerin blogissa persoonallisia palasia paikasta, jossa viihdyn myös itsekin. Kodista. Jokaisella on oma koti ja kodin pitäisi olla sellainen paikka, jossa viihtyy ja joka kertoo jottain omistajastaan. Oma kotini on pieni, 24,5-neliöinen luukku Jyväskylän aittorinteellä, 70-luvun kerrostalon 4. kerroksessa. Onhan se pieni, mutta silti sinne mahtuu tärkeitä juttuja juuri niin paljon, kuin on tarvis. Mahdun tankoilemaan, mahdun tänne elläinten, vaatteiden, kenkien ja muun ryönän kanssa. Mahdun elämään. Viihdyn. Tää on mun koti, minulla on oikeus. AAAAAAAAAAAAAAAAAAa teillä on raiskaajan silmät. Eiku. Nojoo. Kuvat saa klikkaamalla isommiksi.

Ylleispätevää näkymää.

Kämppis.

Perseen puhkikuluttamiseen oikein hyvin soveltuva sija. Tietokonneet. Ja jääkiekko ofc.

Ikkunalaudalla on Tärkeitä Asioita. Zinan antama suojelijalohikäärme ja tuliaisia matkoilta.

Repo-taulut ovat itse askartelemiani.

Mähötyksen mekka.

Kuivattuja ruusuja ja taiteellinen näkökulma omasta silmästäni printillä.

Mukavainen filminauha-kehys, siihen mahtuu monta tärkeää.

Edgar. Zina teki minulle unikaverin.

Kalevi ja Little big planet- hahmo. Piti tähän kuvvaan asetella myös iltalukemisto, kirpparilta löytynyt troojöötti-opukseni.

Uhkaavasti täyttynyt ja jo nyt liitoksistaan natiseva vaaterekkini ...

Viinaa, jos jano yllättää. Timo päivystää.

Helyjä ja hajuja.

Etteinen. Asianmukkainen uloskäynti, vessan ovi ja keittiön ovi.

Kenkejä.

Vain Turmion Kätilöt osaa takapuoltasi näin vemputtaa!

Keittiössä on Tärkeiden Muistojen Seinä, johon kasailen kaikkea elämän varrelta.

Tää kuva piti rajata näin hassusti, koska en jaksanut tiskata ennen kuvan ottoa.

Shakespeare kävi kylässä.

Toivonkammari.

Näin minä asun. Miten Sinä asut? Olisi kiva nähdä teidän kotejanne, tärkeitä esineitänne ja muistojanne kotioven sisäpuolelta.

-Dahlia D.

Huomenna billeet...

2011-05-05T20:25:00.002+03:00

...nimittäin Turmion Kätilöt & Damnara keikkailevat kotoseutuni hellimmän emännän, Tanssisali Lutakon lauteilla huomenna perjantaina 6.5.2011. Ilmoitusluontoisen tästä asiasta tekkee se, että studio Adashan tankoilevat rouvat löytyvät vauhdittamasta Damnaran keikan kulkua ennen Kätsyjen aktia. Minä ja Johanna säädettiin senasteiset löllöreisikoreot tulevaa varten, että olis parempi olla paikalla. Ettäs tiijätte. NII!!!

Tässä minä harjoittelen seksikästä esitystäni. Olen komea.

-Dahlia D.

ps: 180 lukijaa jo täynnä! Kiitos murmelit. Puolitoista vuotta bloggausta näinkin epämääräiseen tahtiin on selkeästi tuottanut jottain tulosta.

Vaatehaaste, day 3!

2011-04-25T01:32:00.000+03:00

Vaatehaasteen kolmas päivä piti sisällään lopunpäiten hyvinkin mieluisan asukokonaisuuden. Sain Abney Parkin airship piratesta hirveät fibat siinä meikkaillessani ja päätin kiskoa kaapista niskaani jottain mielialaani sopivaa. Kesken kaiken kävi käsky lähteä rontostelemaan äidin kanssa kaupoille, joten asun toteutus oli hurjan pikaine. Lopputulos oli mielestäni ainakin erilainen, jos katsoo sitä miltä ylleensä näytän.

Hapannaama. Kuvasta rajjautui harmikseni ulos korolliset solkiavokkaat jotka istuivat lookiin enemmän kuin hyvin.

Tissi pursuaa ja kaulassani killuu uusi riipus, joka on ihan instant lovelove!

Sarvijaakko. Mikälie kanttura tuo, veikkaisin peuraa.

-Dahlia D.

Yöllisiä aivopieruja ja uusia välineitä blogin ylläpitoon

2011-04-24T01:53:00.001+03:00

Tänä aamuna heräsin hädissäni. Muistan nähneeni unta jostain ihan kamalasta tragediasta, mutta en kuollaksenikaan muistanut, että mistä pääni sisällä oli kyse. Avatessani Diabolical Grooven, muistin.

Näin yöllä unta siitä, että sain loistoidean "hieman" editoida blogini ulkoasua. Muistikuvani kertovat tällä hetkellä seuraavaa:
Vaaleanpunaista, eestaas pomppivia sivuelementtejä ja jottain todella ontuvaa HTMLää levitettynä pitkin rakasta blogiani. Unessa luulin sen hetken olevan hieno ja ekslusiivinen taideteos, mutta jossain vaiheessa jopa ymmärsin paskoneeni blogini täysin käyttökelvottomaksi. Olin niin käsi, etten edes osannut palauttaa vanhaa ulkoasua ja uni päättyikin siihen, kun selasin vihhaista palautetta lukijoiltani naama valkoiseksi valahtaen tietokonneeni edessä.

Dramaattista, eikö totta. Blogini eksyminen uniini oli minulle toistaiseksi uutta, mutta nyt on tämäkin sitten koettu. Yöllinen tuska lie juontaa juurensa tosielämän tapahtumiin, sillä ostin toissapäivänä uuden lelun. Sijoitin kunnolliseen pöytäkoneeseen, joka pittää sisällään tv-virittimen niin kaapeli- kuin antenniverkkoonkin. Kyllä nyt akan kelepaa. Acerin tarjoilemat Iso HD-näyttö, win7 ja 1,5 teraa tilaa juttujen säilömiseen. Melekoinen mylly, kun olen tottunut hieman nuhaiseksi käyneen, rakkaan läppärini kanssa tuhertamiseen. Uuden tietokonneen hankinta oli kieltämättä käynyt mielessä jo kauan. Kun vanha putkitelevisioni poltti asunnostani sulakkeet ja päästi elektroniikkakäryt ilmoille, heivasin sen skutsiin ennenkuin asuntoni olisi kärynnyt karrelle. Pistin viisaat pääni yhteen ja löin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. 23" näyttö kyllä on tarpeeksi laaja ilmineeratakseen miulle tv:n iloja ja pöytäkonneen ominaisuudet taas palvelevat minua niin nykyisessä ammatissani kuin jatkoa saavissa mediaopinnoissanikin. Tämä hyvvee.

Babyt siinä. Vanha läppäri pääsi osa-aikaiseläkkeelle, uusi mylly hoitaa raskaat työt ja läppäri palvelee mm. irkkauksen ihmemaailmassa. Pöydällä lepäilee myös pinkki iDahliani joka on kyllä toden totta matkaviestin isolla M:llä.

Tästä uudistuksesta johtuen nettielämässäni käynnissä on erräänlainen maintenance, sillä mm. photari on vailla asennusta ja kuvatiedostot asustavat vielä missä sattuu. I'll be back!

-Dahlia D.

ps: Tunnustan sen viimein. Olen umpinörtti. Kusen hunajaa, koska kaksi tietokonetta. Kusen hunajaa, koska tv-tasoni näyttää työpöydältä eikä tv:n jalustalta. Kusen hunajaa, koska HD. Pis pis!

Vaatehaaste, day 2!

2011-04-17T21:04:00.000+03:00

Tännään oli niin aurinkoinen ja lämmin keli, että kiskaisin päälleni varmaan kaksi vuotta sitten viimeksi käyttöön päässeen kesämekon ja kuroin sen korsettivyöllä tissien alta kasaan kuin mikäkin pissis. Hassua, miten taas kuosina on jotain leopardista. Mekko on joskus hamstrattu h&m:ltä ja siinä on valtava (tännäänkin kymmeniä kertoja tuulen mukana ilmaan lehahtanut) kellohelma. Harmikseni pääni ei jaksanut tänään olla yhtään niin hurmaava, kuin asukokonaisuuteni kameran mielestä ja jouduin sen sensuroimaan. Myös järkyttävä tyvikasvu ja kaikinpuolin lussu hiusmodeni kietaistiin jälleen huivin ja luurankokäsipinninen avulla jemmaan rastanutturakasan alle.

Hippailin menemään ilman sukkahousuja, kunnes aurinko alkoi laskemaan ja piti lähteä keskustaa kohden.

Yritin pelastaa kuontaloni suoristusraudalla, mutta sain aikaiseksi vain muhkuraisen hyppyrilirtin. Hyi. Huomenna pakko rueta tukanvärjyypuuhiin...

Heitin luomille vähän piristävää turkoosia pelastamaan tätä tukan löröisyyttä. Make up storen Sparkling beach-rajauskynä hyvvee.

-Dahlia Death

Vaatehaaste, day 1!

2011-04-13T17:17:00.000+03:00

Vaatehaasteen ideana on siis tehdä invaasio vaatekaapin syvvyyksiin seitsemänä päivänä ja kaivella komeron kätköistä vähälle käytölle jääneet, jopa pitämättömät tai liian pitkään kaapissa muhineet vaatekappaleet. Ensimmäinen haastepäiväni käynnistyi ns. turvallisissa merkeissä, sillä laitoin päälleni talven takia piilossa olleita kledjuja, joita olen kyllä pitänyt, mutta viimeksi ennen lumien laskeutumista maahan. Aamulla minulla oli järjestyksenvalvojakoulutuksen valintahaastattelu, joten en liikkunut ihan nämä vaatteet päällä heti noustuani sängystä silkan asiallisuuden nimissä. Mutta nyt, sosialisoinnin kutsuessa minua räväytin pinkillä värillä ja suhteellisen ärhäkällä psychobillyteemalla. Meinasin lisätä tähän haasteeseen oman sävväyksen vielä ja koettaa pukea mahdollisimman erilaisia tyylejä haastepäivinä. Ihan viikon sissään en todennäköisesti saa haastetta purkkiin, sillä loppuviikosta pittää kiirettä.

Tässä kuitenkin päivä yksi! Mad Sinin bändipaita ja pörröinen leopardiminari muistuttavat minua aina kevväästä, siitä lie innoitus kiskoa nuo päälle tännäänkin. Tuo nahkatakki on myöskin suuri rakkaus, nyt kelien puolesta ruppeekin olemaan suotuisia kelejä sen käyttöön. Jalkaan lipaisin undergroundin tennarit, jotka mätsäävät hammeeseen loistavasti. Tämä kokonaisuus on sellainen, että tekkee mieli lätkäistä keket silmille ja lähteä aurinkoon tallustelemaan rokit korvilla, mutta ikäväkseni täällä on niin harmaata ja pilvistä tännään, että minua katsottaisiin lie kuin hullua jos lähtisin brassailemaan ulkoilmaan. Nyt säästän brassailun toistaiseksi sisätilloihin ja alan miettimään kauppalistan sisältöön. Katsotaan, mitä seuraava haastepäivä tuo tullessaan!

-Dahlia D.

Hankintoja niin Helsingistä kuin historiasta...

2011-04-11T15:32:00.003+03:00

Nyt otan härkää niistä kuuluisista sarvista ja pistän esitellen uusia hienouksiani mitä olen haalinut materiahaaviini hiljattain. Helsingistä mukkaan tarttui mukavan pvc-pitoisia asioita ja viimeaikaisissa ostoksissa kyseinen materiaali on ollut muutenkin paljon läsnä. Iloisena uutisena muuten liittyen tuohon pahhoinpitelyasiaan: Syyllisen tiedot ovat viimein polliisilla ja minun tietääkseni hänet on jo napattu kiinni. Hykertelen tyytyväisyyttäni täällä ihan siksi, että olen saanut nähdä ihan hirveästi vaivaa selvittääkseni tapahtunutta polliisitutkijoiden (jotka ovat kyllä toimineet esimerkillisen ammattitaitoisesti) kanssa ja rampatessani lääkärissä. Tulipa postissa juuri kaksi kappaletta laskuja Jyväskylän ja Helsingin terveydenhuollostakin, minä en niitä tosin ajatellut maksaa vaan pistän minua temponeen emakon kukkaron laulamaan. Victory! Mutta joo, nyt niihin ostoksiin...

Helsinki tarjoili minulle seuraavaa:

Pvc:n, pikalukkojen ja silkan räyheyden sävyttämä almost kokokorsetti joka jättää tissit armeliaasti esille, jos alle ei laita mittään. Muoviluitetuksi toveriksi varsin jämäkkä ja kestävän oloinen. Backstreet, 79 e.

Lip Servicen perus-minari pvc:stä. Mallista ei ole kyllä harmaata havaintoa, ossaako joku valottaa tyhmää?
Morticia, 39 e.

Asuste-sälää, jota jokkainen nainen elämässään tarvitsee. Tuota tarpeellista turhuutta ei ole ikinä liikaa. Nyrkkirautariipus Morticiasta 8 euroa ja luurankokäsipinnit Backstreetistä suolaiseen 14,90 euron hintaan.

Helsingin ostokset jäivät niukiksi monestakin syystä: kaupungissa piti viihtyä, syödä, kulkea julkisilla ja bailata se 5 päivää joten en viitsinyt tyhjentää lompakkoa ja sieluani kaupoille, vaikka mieli toden totta olisi tehnyt.

Jossain päin Kalliota paikallisessa pubissa. Musavisa käynnissä, tiedettiin mm. oikeat vastaukset kaikkeen.

Myöskin Kätilöiden keikalla käynyt pahoinpitely söi intoani kaupungilla liikkumiseen niin ajan puutteen kuin ahdistuneen olonkin puolesta. Mie kuitenkin hykertelen onnesta tuon korsetin johdosta, se on aivan mieletön. Helsingissä oli tosiaan myös Cybershopin kuvvaukset jotka yllättivät minut ihan täysin. Minulle soitettiin, että "tule kuvattavaksi" kun kuvvaaja, Nelly oli kuullut minun olevan kaupungissa. Kuvvaukset olivat hassut ja minut puettiin jos jonkinlaisiin vetimiin mitkä eivät olleet ihan perimmäistä minua tyylinsä puolesta. Kivvaa oli silti ja kuvista tuli oikein kivoja. Miun pärstää voikin bongailla nettikaupan ossoitteesta cybershop.fi.

Copyrightit kuvista Nelly Tatti / Cybershop

Olen unohtanut julkistaa tänne blogin puolelle muutamia aivan timanttisia vaatekappaleita, joita olen kalastellut second handina kavereiltani ympäri internetsin, kirpparilta ja jopa Undergroundin hyllyiltä uutena. Ostoksilla on jo kieltämättä ikkää, mutta nämä ansaitsevat kyllä tulla esitellyksi.

Lip Servicen kauluspaita kotiutui luokseni vaivaiseen 25 euron hintaan. Rrrrakastan noita violetteja yksityiskohtia, paita on sanalla sanoen täydellinen. Olen edelleen huono näiden mallinmetsästysten kanssa, kenelläkkään tietoa paidan mallistosta?

// edit: Grotesca valotti minua sen verran, että paita on Insecticide-malliston Fly on the wall- long sleeve strap top.

Kevyesti luitettu Phazen pvc-toppi löytyi kirpparilta ihan uudenveroisena. Kirpparihinnaksi korkea 15 euroa mietitytti, mutta kapistus lähti silti matkaan.

Kuva-arvoitus.
Vinkki: Jätin jalat sheivaamatta...
Nojoo, valkoiset kiksukarvat Undergroundilta jottain 13 euron pintaan. Ihan mielettömät mutta kevvään kurakeleillä "hieman" epäkäytännölliset.

Heta kauppasi minulle Burleskan pvc-vyötärökorsun ja ostos oli oikein passeli. Hintaa en muista ennää kyllä laisinkaan, mutta vehje on maksanut itsensä jo takkaisin, jos käyttökerroilla sitä mitattaisiin. Muoviluitettuna sopii oivasti iltarientoihin kun kaljamahalle jää sopivasti tilaa vyöryä baarin rytkeessä.

Löysin viimein täsmäiskutuotteen otsiksen hoppeisen vivahteen ylläpitämiseen. KC:n hoitoaineenomainen värimaski taittaa tukan sävyä nimittäin just eikä melkein oikeaan suuntaan. Olen löytänyt sopivan reseptin valkeuden ylläpitämiseen. Silloin tällöin nukun hoppeinen suoraväri päässä huivin alle piilotettuna ja hiuksia pestessä käytän hopeashampoota ja annan tuon color maskin vaikuttaa niin kauan, kun kylpyammeessa jaksan polskia. Hetkelliset epätoivon hetket keltaisena loistavan tukan kanssa alkavat olla ohi näillä lääkkeillä ja olen pääsemässä yli himosta värjätä tukka takkaisin mustaksi.

Yritin muuten tehdä sitä videopostausta männä perjantaina, mutta kesken todella epätoivoisen filmaamisen minut kutsuttiin illanviettoon ystäväni Niinan ja hänen isänsä kanssa. Mentiin jälkipeleihin karvaan Jypin välierätappion jälkeen ja mietin, että sieltä päästyäni parin nopean tuopposen jälkeen juttu luistaisi kamerallekin sievemmin. No, senhän nyt tietää kun tämä irma lähtee "yhdelle lonkerille", tulos oli lopulta se, että päädyimme Rumaan joraamaan pilkkuun asti ja konttasin Sammonkadun residenssiin makkaraperuna-annos kainalossa aamuviideltä.

Tapahtuneen jälkeen kärsin aivan _jäätävää_ darudea. Sandstorm soi päässä vielä sunnuntainakin, voe huhhuh. Minun piti lähteä alunperin kätilöimään Kauhavalle lauantaina, mulle oli siellä hotellihuoneet sun muut luksukset oottamassa, mutta olin vain niin kuoleman partaalla että näin parhaaksi jumittaa sängyn pohjalla ja toivoa äkillistä kuolemaa olojen helpottamiseksi. Se oli kieltämättä järkevää, sillä vielä sunnuntainakin olalle kiipeilleet liskot saivat olon tuntumaan varsin hehkeältä. Muutenkin sunnuntaina vituttivat asiat x:stä y:hyn ja huudatin koko päivän Petri Nygårdin paskaa maailmaa niin, että naapuritkin varmaan kuulivat, että minua vitutti. Viikonlopun suunnitelmat eivät siis menneet ihan niinkuin strömsössä, mutta perjantaina oli sen verran kivvaa että annoin itselleni luvan käydä pikkupikku shoppailukierroksella otsassa kasvavan kyrvän katkaisemiseksi. Lähdin vaaterekin kiilto silmissä kaupoille ja löysin kuin löysinkin etsimäni (tai no, ei ihan, olisin halunnut visuaalisesti nätimmän yksilön) helpotuksen tursuilevviin vaatekaappeihin ja ikuiseen sekasortoon pikkurahalla. Tavoitteena oli laittaa tuohon katseenkestäviä rytkyjä joiden jatkuva esillä pitäminen ei haittaa kaltaistani hifistelijää. Rekki tosin huutaa kauniimpia henkareita noiden muovilöröjen tilalle, mutta niitä en siinä hötäkässä ymmärtänyt ostaa. Olen kuitenkin varsin tyytyväinen ratkaisuun, sillä tilaa on kaapeissa rutkasti enemmän, kalliimmat vaatteet ja korsetit ovat nyt paremmin säilössä ja en kyllä kiellä sitä, etteikö materialistista sydäntäni lämmittäisi rekillinen kaikkea hienoa jööttirompetta. Success.

-Dahlia D.

ps: Mieleni tekisi lähteä messiin tähän 7 päivää kestävään vaatehaasteeseen, mitä on näkynyt muutamien kanssabloggaajien sivuilla. Miltä kuulostaisi, hä?

Marjo antoi tunnustusta!

2011-04-07T19:38:00.009+03:00

You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille ja tarkoituksena on julkaista 3-5 kuvaa itsestään, mitä ei ole aiemmin blogissaan vielä julkaissut. Kuvista täytyy myös kertoa hieman taustatietoa. Lopuksi haasta 3 muuta nättiä bloggaajaa.

Tässä oon lähössä baariin kevväällä 2010. Mut oli just potkittu tosi kippeesti pihalle parisuhteesta ja tää oli sen jälkeen ekoja iltoja kun mulla oli tosi hauskaa oikeesti. Oltiin liikenteessä ihanan pimpukkamikon kanssa ja kuten kuvasta näkkyy, olin varsin fabulous...

Tässä kuvassa editoidaan vapaalla tyylillä videoprojektia Mediapajalla, loppuvuosi 2009. Visa oli joulupukki, mie poro. Opiskeluko tylsää?

Mulla oli joskus näinkin seesteinen hiustyyli. Vuosi 2008. Kestin tätä päivän ja löin rastat takaisin kiinni tukkaan. Otsiksen annoin kasvaa takkaisin about viikon jälkeen, ei ollut minun juttu taaskaan...

Tässä olen kylmä, kalsea ja tunnekuollut metallisti. Lainasin nenäjoonan rotsia Kuopion Henry's pubissa joskus vuonna 2009-2010, pukkee minua kuin hansikas...

Vuosi 2007. Olin aika jäätävä sinisine rastoineni. Nyt kun lähemmin tarkastellee niin näytän yhtä tusina-cyberteinigootilta, kuin vaikkapa porukka jota pyörii esim. Kätilöiden keikoilla laumoittain nykypäivänäkin. Tuolloin olin Jyväskylässä ainoita ko. tyylin edustajia, mutta saman vuoden lopussa minnuu alkoi ahdistaa se, miten joka toisella olikin ykskaks piilokaljut ja värillisiä rastoja tukan jatkeena. Annoin tukan kasvaa ja kirkkaiden värien jäädä, sillä tiellä ollaan vieläkin...

Tästä tuli aika nostalgiantäyteinen pläjäys, kertonee kai siitä, että viime päivinä olen kaivannut menneitä aikoja enemmän kuin pitkään aikaan. Good old times!

Tunnustuksen vieritän etteenpäin seuraaville kaunokaisille:

% maiju
Ms Imperfection
Sisar Surumieli

-Dahlia D.

Kuvahaastetta harmaan päivän ratoksi.

2011-04-06T12:08:00.000+03:00

1. Vastaa kysymyksiin etsien vastaukset Googlen kuvahaun avulla
2. Valitse kuva kuvahaun ensimmäisiltä sivuilta

1. Ikäsi seuraavana syntymäpäivänäsi?

2. Minne haluaisit matkustaa?

3. Lempipaikkasi?

4. Lempitavarasi?

5. Lempiruokasi?

6. Lempieläimesi?

7. Lempivärisi?

8. Tämänhetkinen fiilis?

9. Kulkuneuvosi?

10. Mitä teit viime lauantaina?

11. Mitä teit viime sunnuntaina?

12. Keneltä näytät?

-Dahlia D.

Jyväskylä rocks, Helsinki sucks.

2011-04-04T16:17:00.000+03:00

Hah, ilahdutan teitä jälleen sillä tiedolla, että videopostauksen ja Helsinki-postauksen teko siirtyy etteenpäin vaikka kuinka manasin tekeväni sen ja massiivisen shoppailuesittelyn palattuani kottiin. Kottiinpaluun jälkeen olen itseasiassa ravannut lääkärissä, syönyt särkylääkkeitä, peitellyt mustelmia, kironnut ja soitellut polliisille...

Miksikö?

~*~*~*~ *Tähän välliin taas fanfaareja ja konfettisadetta* ~*~*~*~

...sain turpaani. Katselin Kätilöiden keikkaa eturivistä ja nautiskelin hyvästä musiikista tapani mukkaan hyvinkin chillisti ja siihen tullee nujuamaan joku polvenkorkunen känninen akka. Kylkiluijjen välliin työntyminen, kyynerpäätaktiikka, potkiminen, kiukuttelu ja töniminen eivät jaksaneet minnuu hetkauttaa juurikaan niin emakko päätti tempaista mua nyrkillä oikeaan poskipäähän, vielä takkaapäin etten varmasti kerinnyt puolustautummaan. Minua kävi vituttamaan - Totesin kaverilleni siinä että keikan jälkeen männään tekemään asiasta ilmoitus järkkäreille, että saisivat heittää rouvan ulos riehummaan. Olisikin rytinä jäänyt siihen, sillä sama emakko löi minun tyyneydestäni selkeästi turhautuneena vielä toisenkin kerran, tälläkertaa nyrkki ossui vasempaan poskeen niin, että leukani venähtivät, posken sisäpintaan tuli veriset hampaankuvat iskun voimasta ja alkoi koko keikan läpi kestänyt särky. En siltikkään sanonut ämmälle sannaakaan, en koskenutkaan hänneen tai edes katsonut hänneen päinkään. Enkä etenkään luovuttanut paikkaani hänelle eturivistä.

Oma on häpeänsä, minä oon liian ylpeä käymään noin ala-arvoisiin persläpiin kiinni tai provosoitumaan moisesta temppuilusta, sillä minulla on hihassa aika paljon parempi tapa saada muija vastuuseen siitä, mitä mäni tekemään. Kahtoin keikan loppuun hieman malttamattomana ja lähdin katkaisemmaan kamelin selkää järkkäreille. Olin päättänyt tehdä asiasta rikosilmoituksen. Ystäväni Mira todisti tapahtunutta vierestä ja DOMin ihanat järkkärit ottivat asian hoitaakseen. Rouvan nimi ylös henkkarista ja rotko ulos jäähtymään. Sama akka nimittäin riehui minun suhteeni luovutettuaan sillä voimalla muuallakin yleisössä, että tulos oli joukkonujakka ja dominonappuloiden tavoin kaatuvia ihmismassoja. Oikein oivallista keikkakäyttäytymistä, sanon minä.

Harmittaa mm. aivan vitusti sen takia, että mulla meni ilta ja lopun viikonlopun suunnitelmat ihan pilalle tuon takia. Käydessäni keikan jälkeen vessassa pyyhkimässä kasvoiltani taistelun jälkiä havvaitsin, että 4 päivää aiemmin ostamani kosmeettinen piilari oli lyömisen seurauksena hävinnyt silmästäni ja silmä tulipunainen ja vetistävä. Kivun, säryn ja henkisten vammojen lisäksi sain tuta myös aineellisia vahinkoja. Suututti niin maan perkeleesti.

Piti rueta selvittämmään asiaa sillä panoksella, että discoilu, jatkoilu ja ihmisten tappaaminen jäivät vähiin. Keikalle saapui monia kivoja mutta en kerennyt heitä kuin moikkailemmaan, olin tietoisesti itsekäs tällä kertaa halutessani vain oman napani äkkiä polliisin hoiteisiin ja asiaa etteenpäin. Kavereiden tuki oli kyllä ihan korvaamatonta noissa jutuissa myös päiviä tapahtuneen jälkeenkin, kiitos siitä vain teille. Ilman Miraa olisin ainakin ihan hukassa.

Nyt, kolme päivää tapahtuneen jälkeen istun kotona naama mustana. Leukani on venähtänyt sekä kipeä ja ruhjeet alkavat vasta tummumaan kunnolla. Ruhjeita on kasvoissa, suussa, kyljessä, reidessä, sääressä ja tottakai mielessä. Polliisille on tehty rikosilmoitus. Olen käynyt niin Helsingin kuin Jyväskylänkin päässä lääkärillä tarkastettavana, istuin mm. meilahdessa lääkäriltä toiselle heiteltävänä ja yleisen "olet ulkopaikkakuntalainen, mene pois"-vittuilun kohteena kuusi tuntia päätyen silti Jyväskylään lopullista lääkärin raporttia varten. Olen kuvannut kaikki vammani todisteeksi syyttäjälle ja selvittänyt tekijän henkilöllisyyttä viranomaisille. Vielä odotellaan todistajan (eli Miran) lausuntoa tapahtuneesta. Vituttaa. Alatte varmaan nyt ymmärtää, miksei minulla ole fiboja ihkuttaa juuri nyt miten olin isolla kirkolla Cybershopin kuvvauksissa, keikkailemassa, tai kaupoilla ja ostelemassa kaikkea ihanaa sälää hehkuttaen, että "ah-onpa-kivvaa-olla-Helsingissä." Sen aika tullee myöhemmin.

Haluan vain olla kärpäsenä katossa sillä hetkellä, kun syyttäjän kirje kolahtaa tuon ämmän postiluukkuun ja kuoresta paljastuu syyte pahoinpitelystä. Siinä varmaan hyytyy viimein se paljon kohkattu hymy, kun eukko hiffaa olevansa syytettynä rikoksesta ja joutuvansa maksamaan kalliisti tempustaan.

Kuse purkkiin, sullon rikosrekisteri. Rikos-vitun-rekisteri.

-Dahlia Death

Helsinki calling!

2011-03-30T09:46:00.000+03:00

Tännään, tai tarkemmin ottaen ihan kohta kerrään kimpsuni ja kampsuni kassiin ja suoriudun kohti tuota ah-niin....

...inhoittavaa pääkaupunkiamme. Helsinki on mukava paikka, mutta aina muutaman päivän jälkeen mulla hajjoo siellä pää ja tahdon vain takaisin Keski-Suomeen. Nyt missiona olisi kuitenkin viipyä loppuviikko hoodeilla sillä ohjelmassa on niinkin mielekästä aktiviteettia kuin Turmion Kätilöiden keikka, shoppailuhommia sekä kavereitteni tupaantuliaistoimintaa. Kävin muuten eilen ottamassa tuon paljon kohkatun tatuoinnin, silivuplöö vain:

Vasta paisteltu koipi. Anteeksi huonosta kuvasta, otan paremman kunhan taivun.

Tuo hakattiin siis Jyväskylän Simply Tattoolla Katan toimesta. Kata on Ianin oppityttö ja tekkee helevetin hyviä kuvia edullisesti. Suosittelen, olin nimittäin jo toista kertaa hänen neulansa alla ja jälki on kyllä kiitettävää. Vanhaa niskan kuvvaa väritettiin myös ihan pikkuisen uudestaan samalla kun kävin ottamassa tuon, siitä mokomasta kun lähti ruven mukana pikkuisen väriä. Nyt on sitten kaksi kelmutettavaa länttiä ihossa ja ainakin tuo jalka on aivan saatanan kipeä just nyt, saa nähä kuinka konkaten sitä pittää Helsingin kaduilla liikkua.
Tämä oli vain tämmöinen pikapostaus, nyt pittää alkaa sutimaan maalia naamaan, laittamaan tukkaa ja pakkaamaan viimoiset kamat laukkuun. Kottiinpaluuni jälkeen luvassa kauan kaivattu videopostaus ja mitä todennäköisimmin materiaihkuttelua oikein olan takkaa.

Tsau!

-Dahlia D.

Diabolical Groove v. 2.0!

2011-03-24T16:32:00.002+02:00

Diabolical Groove

Alkoi tympimään tuo iänikkuinen layoutti jonka uusimista olin miettinyt iät ja ajat. Blogi on jo kunnioitettavassa puolentoista vuoden iässä ja nyt vasta sain aikaiseksi väkrätä tähän uuden leiskan. Kipeänä kotona makkaamisen hyvät puolet nousevat essiin siinä kun on aikaa juurtua tietokoneelle ja koodata uusi blogiulkoasu. Yritin olevinnaan jottain pirteämpää mutta paskanvitut mittään, samoilla tyylilinjoilla mennään kuin edellisenkin kanssa. Olen silti muutokseen tyytyväinen, homma toimii enempi nyt kun lisäsin palstatilaa 80px ja kikkailin vähän moduuleja uuteen muotoon. Tuommosen olevinaan logonkin väänsin. Suapi nähhä, visuaalisen ilmeen muuttaminen on aina riski koska olen nopea kyllästymmään. Mitäpä tykkäätte?

-Dahlia D.

Pöpödahlia

2011-03-24T11:36:00.000+02:00

Hei vain. Tällä viikolla minun piti tehdä vaikka ja mitä. Piti tehdä videopostausta teille, esitellä shoppailuitani ja kertoa tulevista ja menneistä reissuistani. Noh, paskanvitut mittään. Sunnuntai-iltana minulle nousi kuume ja olo rupesi olemaan höntti. Nyt, torstaiaamuna olo on kahta kamalampi. Kuume hilasi eilen illasta itsensä lähelle 39 astetta, äänestä ei ole tietoakaan, yskittää, räkä lentää, kieleni on kipeä ja turvonnut (en tiedä mikä lie pöpö tämäkin, ai saatana) ja niveliä kolottaa. Tästä hyvästä valvon öisin tuntisissa pätkissä kun tuntuu, että kuolen ja koko päivä mennee ihan sumussa.

Neito kauneimmillaan. Olen ollut koko viikon peiton alla tukka paskaisena ja ilman meikkiä. Ette varmaan haluaisi nähdä tällaisen räkkää valuvan mörköihmisen jauhavan paskaa videopostauksessa?

Olen siis ollut ihan petipotilaana koko viikon. Eilen olisi pitänyt lähteä Helsinkiin, mutta kerrankin olin kaukaa viisas ja jätin lähtemättä kun oloni ei ottanut parantuakseen "kyllä mie huomenna jo oon terve"-uhoamisestani huolimatta. En kuitenkaan viitsisi vallan hyljätä koko blogiani sairastelun vuoksi, joten listaan seuraavaan ns. juttuja, jotka ovat huomionarvoisia!

Ensin huonoja juttuja:

Tämä räkätauti. Vie voimat aika huolella.

☠

Asuntooni suunnitteilla oleva putkiremontti, toivonmukkaan se ei tule vielä ajankohtaiseksi hetkeen.

☠

Ihmeellinen kuvio muutaman tärkeän ihmisen kanssa joka on vaivannut jo pitempään.

☠

Työkuvioiden mutkistuminen.

... Lopunpäiten huonoja juttuja on aika vähän. näin nopeasti ajateltuna. Hyvä niin, kai.

Hyviä juttuja:

Varasin tatuointiajan. Ensi tiistaina klo 13 @ Simply Tattoo!

♥

Ensi viikon keskiviikkona lähden Helsinkiin viideksi päiväksi.

♥

Kevät on ollut täynnä Turmion Kätilöitä, keikkaa pukkaa ensi- ja sitäkin seuraavalla viikolla.

♥

Toukokuinen tankotanssikeikkani Kätilöiden lämppärin kanssa Lutakkoon varmistui.

♥

Aurinko paistaa!

♥

Olemme saaneet Roller Derby-liigaa alulle. Jyväskylä Rollin' Ragdolls on aloittanut toimintansa ja minusta tuli yhdistyksen vpj. Olen otettu!

♥

Pääsen todennäköisesti tekemään keikkaluontoista baarityötä yhteen tuoreeseen kapakkiin.

♥

Jyp voitti Ilveksen puolivälierissä puhtaasti otteluin 4-0 ja taas ollaan askel lähempänä Poikaa. Jääkiekko on pimeä puoleni...

Hyviä juttuja oli onneksi enemmän. Nyt tämä bakteeripesäke mänee kylpyyn pesemään itsensä puhtaaksi mätänevän kristuksen löyhkästä (eiku...) ja yrittää parantua ennen ensi viikkoa. Tsau!

-Dahlia D.

Disco time!

2011-03-18T22:29:00.000+02:00

Jopas jotakin. Tännään olen kerinnyt käydä Kuopiossa,homehtua hetken Jyväskylässä ja tällä hetkellä discoilen Mikkelissä bar'n' night Vaakunassa. 21. Kätilöiden keikka kohta, huh. Piti aikani kuluksi vuan ilmoittaa, että olen elossa! Boogie nights. Lonkeri hyvvee.

-Disco D.

140 ja vähän ylikin jo!

2011-03-08T21:54:00.001+02:00

Mukavasti kasvaneen lukijamäärän kunniaksi julistan kysymyspostauksen alkaneeksi! Kysy minulta kysymyksiä maan ja taivaan väliltä ja laitan vastauksia tulemaan, kunhan olen saanut riittävän määrän kyselyitä kasaan. Kysyn myös teiltä lukijoilta jälleen kerran sitä, minkälaisia postauksia haluaisitte minun kirjoittavan. Paiskokaa risuja, paiskokaa ruusuja. Kehittäviä ideoita, rakentavaa palautetta... Mitä tahansa. Tämän postauksen ideana on mennä Teidän ehdoillanne, sillä uskon 144 lukijan joukosta löytyvän varmasti ihmisiä, joilla on jotain mielessä tämän blogin suhteen. Hirvittävän suuri kiitos siitä, että jaksatte lueskella juttujani, toivottavasti näin tapahtuu myös jatkossa...

edit// Lukijani Demonilesboankka heitti ilmoille idean vastauksien kertomisesta videoteitse, joten otan neuvosta vaarin ja aion toteuttaa kysymyksiin vastailu-videopostauksen!

-Dahlia D.

Rastoilla vaiko ilman?

2011-03-01T22:06:00.000+02:00

Joku lukija kyseli tuossa miun rastoista pari postausta takaperin ja lupasin tehdä aiheesta postauksen heti, kun huoltoprojektin aika koittaa. Tällä hetkellä istun hyvinkin tyytyväisenä juuri kiinnitetyt rastat kiinni juuri värjätyissä hiuksissa juuri vaalennetun otsiksen kiiltäessä hoppeisena, joten lunastan lupaukseni ja kerron, kuinka tähän on tultu. Pahoitteluni myös lörönaamastani, olen laiskotellut tämän viikon meikkailuiden suhteen, kun tukka ei ole ollut kovin ulkoilutuskelpoinen muutenkaan

Lähtötilanne. Rastat irroitettuna, tukka likaisena, takussa ja kulahtaneen värisenä. Pari senttiä tyvikasvua. Tarvitaan ihme.

~**~~** SIMSALABIM JA KEIJUPÖLYÄ **~~**~

Näytin tukalle harjaa, mustaa väriä, blondausta, hoppeista hiusväriä sekä hiusnaamiota ja tulos oli seuraava:

Reuhka on jokseenkin kasvanut ja vahvistunut siitä, mitä se irokeesin ja sivukaljujen täyteisenä aikana oli. Kuvassa kaukainen serkkuni kukkamaaria, mie en oikeesti ossaa vaan näyttää tuolta...

Tottakai tykkään pitkästä ja kiiltäväksi puunatusta omasta hiuspehkostanikin, mutta rastat ovat vaan niin paljon helpommat saada näyttämään hyvältä nopeasti, etten voi kiistää niiden täydellisyyttä.

26 kappaletta toinen toistaan erilaisempia DE-rastoja. Eri mittaisia, eri paksuisia ja muhkuraisia mahdollisimman luonnolliseen lookkiin. Pikimustaa ja myös muutama todella tumma mustanruskea, joita ei oikeastaan edes erota joukosta tuossa kuvassa. Palvelleet 4 vuotta ja siinä ajassa muodostuneet tämänhetkiseen olomuotoonsa, tiiviiksi ja ei-hapsottaviksi pökäleiksi.

In progress, päällimmäiset kerrokset rastoja kiinni ja ovela turbaanimytty kasassa päälaella. Pysyvät pois tieltä! En henk. koht tykkää aloittaa punomista niskasta, vaan aloitan aina päälaelta.

Ilmineerauskuva siitä, mistä rastat alkavat etummaisten hiusten jäädessä vapaiksi.

Ilmineerataan vielä sivusuunnastakin. Vedän linjan korvasta korvaan ja jätän etuhiukset vappaiksi, takatukka saa osansa rastoista.

Puolentoista tunnin työn tulos, tuossa näkkyy vähän kuinka jätän osan hiuksesta vapaaksi punoksesta.

Näppäränä tyttönä unohdin ottaa vielä valoisan aikaan kuvan auki roihuavista rastoista, joten koetan paikata unohdukseni surkealla webkamerakuvalla...

Näytänpä hipiltä.

Vielä siis nopea summaus siihen, kuinka homma toimii. 26 kappaletta omatekemiäni kanekalon-kuiturastoja joista tulee siis 52 rastan "päätä". Kiinnitetään aivan peruspunonnalla, niinkuin lukuisissa nettitutorialeissa neuvotaan ja kiinnitetään letin pää mustalla silikonilenkillä. Jätän luonnollista takkuvaikutelmaa lissäämään omien hiusten latvat auki enkä puno lettiä aivan loppuun asti. Näiden rastojen tarkoitus on näyttää mahdollisimman aidoilta eikä muoviselta tekotukalta ja mielestäni olen onnistunut tehtävässäni ihan mukavasti. Moni myös kysyy sitä, kuinka saan rastani pysymään nutturalla. Salaisuus piilee osittain varmasti myös siinä, että tukka on karheampi kuin esim. kaupasta saatavat valmisrastat ja tämä pyssyy kiinni jopa ilman hiuslenkkiä. Etummaiset hiukset korvien edestä ja otsalta jäävät vappaiksi ja ylleensä vedän ne rastaponnariin mukkaan, jolloin ne peittävät päällimmäisen rastakerroksen punos-osuuden jemmaten tyven aidon hiuksen alle. Sniikkiä, eikö? ;)

Aikaa rastojen kiinnittämiseen minulla menee tunnista kahteen, riippuen kuinka ahkera jaksan olla ja tusaanko samalla muuta. Ylleensä teen "huollon" noin kuukauden-kahden välein laiskuudestani riippuen ja tuolloin tosiaan hoidan oman hiuspohjani kuntoon, harjaan ja värjään hiukseni ja pesen myös kuidut kunnolla. Kunnon hoidolla aito hius ei mene miksikään rastojen alla eikä se ainakaan minulla ole kulunut miksikään näiden rastavuosien aikana. Päänahkakin on jo oikein tottunut roikottamaan lockseja mukana, joten homma skulaa varsin mielekkäästi.

Kun tukka on värjätty uudelleen, kiinnittelen pökäleet päähäni. En tarvitse ulkopuolisten apua rojektissani ja olen itseoppinut tukkani kanssa tölskäämiseen, uskon että myös siekin siihen pystyt. Esimerkiksi ensimmäisten rastojeni asentamiseen meni koko päivä, mutta harjoitus tekkee mestaajan!

-Dahlia D.

Vedetäänkö vai ei?

2011-02-24T20:07:00.001+02:00

Ai herra miten on muuten tämänkin viikon soundtrackit kohdallansa. Eilen ilmestynyt Turmion Kätilöiden uusi levy toimii kuin junan vessa. Maistiaisia levystä tuli kuultua jo ennen ilmestymistä, mutta kyllä kokonainen albumillinen musiikkia toimii aina paremmin kokonaisuutena kuin sieltä täältä romplattuina palasina. Levy on muutamien kymmenien kuuntelukertojen jälkeen muodostumassa hyväksi pakkaukseksi, eikä intoani lievitä yhtään ennakkotilatun levyn mukana tullut paita, jonka modasin hieman varrelleni istuvammaksi.

Porissakin oli harvinaisen jees nyt kun alettiin puhumaan aiheesta. Lähdin körryyttämään bussilla Poriin ja tapasimme Mira-rakkaani kanssa asemalla, jäisissä pakkaslukemissa. Pikku etsintöjen jälkeen päädyimme luokattoman mutukebabbilan kautta etkoilemaan bar Parnell'siin ennenkuin keikkapaikka, bar Kino aukesi. Olisin ollut varmasti hyvinkin hukassa uudessa, tuntemattomassa kaupungissa iliman häntä ja iPhoneni karttasovellusta. God bless GPS.

Illan ensimmäinen hidas!

Ilta Kinossa alkoi viluisasti tappopakkasista johtuneen viileän sisäilman puitteissa mutta lämmöt nousivat Proteuksen mukana tappiin juuri sopivasti ennen Kätevien vetoa. Vittu että olikin jo ollut ikävä kätsyjen liveräimintää ja tietenkin messissä kulkenutta ystävääni, Miraa. Parasta ikinä kun toinen on niin samalla taajuudella miun kanssa, paska läppä lensi koko illan hyvinkin rattoisasti ja tamppasimme itsemme suunnilleen läpi lattiasta Proteuksen kahden eri setin aikana.

Meitsi Kinossa. Tää kuva oli jonkin mielestä niin hauska, että oli pitänyt yrittää uppia Kuvaton.comiin nimellä faceart.jpg. Mikä vitin faceart, kysyn minä???

Ft. Mira!

Mira läksi yöbussilla takaisin Huittisten kottiinsa ja minä jäin jatkamaan kätevien ja Harrin kanssa iltaa kuten oli aiemmin sumplittu. Tuli oltua pitkästä aikaa pikku daijussa, se tavallaan piristi aevan vitusti jo rutiiniksi muodostunutta viikkorytmiäni. Paineltiin yöksi hotelliin ja aloiteltiin aamu vielä illan teemoja mukaillen lonkerilla heti kun sain tyynyyn liimautuneen, tekoripsillä höystetyn naamani irti petivaatteista. Tilattiin hotellihuoneeseen kylmää juomaa ja huudatettiin miitta-tädin "homolaulu" noin 30 kertaa putkeen. Meinasin kuolla nauruun. Sivistynyttä juhlintaa ilmassa, siis. Hotellin avvaimien luovutushetkellä totesin päiväkännien ottaneen vallan ja painelimme aulabaarin lonkeritarjonnan kautta vielä Bar Rattikseen (jestas mikä mesta) kiskommaan viime hetken virvoikkeita ennenkuin kätevien ukot lähtivät jatkamaan rundia Raumalle. Olisin lähtenyt itsekin jatkamaan mutta maa kutsui poikiaan ja oli pakko toimitella itseni takkaisin Jyväskylän suuntaan.

Jyväskylän matka meni, ylläripylläri, väsyneenä ja pikkuhiljaa huonovointisena. Ylpeänä myönnän, että ennen bussin lähtöä olin aivan tuhannen daijussa Porissa ilman havvaintoa siitä, mitä vittua seuraavaksi pittäisi tehdä. Päädyin ratkaisemaan dilemman istahtamalla bussiterminaaliin ja oksentamalla uskonnollisen katumainoksen päälle. Thumbs up. :----------D Kun pääsin bussiin joka onnekseni oli suora pikavuoro Jyväskylään, nukahdin almost välittömästi. Raotin silmukkaa pikkuisen parin tunnin välein ja totesin noina raotuksen hetkinä sen, että bussin takaosassa sijaitsevaan vessaan oksentaminen oli ehkä extremeintä aktiviteettia hetkeen. Kiitin jumalia päästessäni elävänä Jyväskyllään. Kottiin päästyäni kiskaisin vaatteet pois ja painuin nukkumaan, väsyneenä mutta kaiken kuolemantuntemuksen seassa helkkarin onnellisena. 20. kerta Turmion Kätilöitä livenä oli kertakaikkisen juhlallinen kokemus ja vietin reissun päällä viimeaikaisen elämäni parhaimpiin lukeutuvat 30 tuntia. Vittu että minä vaan tykkeen kaikesta, mikä siihen bändiin liittyy. Musiikki, liveshow ja ennenkaikkea ne ukkelit kasvomaalien takkaa. Tärkeitä juttuja on ne, uskotteko?

Ensi postauksessa paneudummekin uusimpaan visiittiini materian ihmemaassa. Posti on tuonut luokseni mm. Lip Serviceä ja kaupasta on kulkeutunut mukkaan esj' merkiksi kosmetiikkajuttuja. Myös vanhempia ostoksia pittäisi yrittää päivitellä tänne, sillä niitäkin on kertynyt jo aikamoinen läjä. Let's see you around then!

-Dahlia D.

Kaunistautumisen ABC (or not)

2011-02-21T23:48:00.000+02:00

Muutamalla bloggaajatoverillani on näkynyt tällainen postaus, jossa seurataan, kuinka se päivän lookki rakentuu pikkuhiljaa, pala palalta. Siitä inspiroituneena tein itsekin tällaisen sitten ihan tavallisena normipäivänä. Kysseessä siis melko tavallinen ja arkinen lookki joka toimii mielestäni suhteellisen hyvin noin 30 minuutin laittautumisella. Iitin transformaatio aamumöröstä rinsessaksi, olkaatten hyvät:

Step 1: Herää tukka pystyssä, eilisten meikkien jäämät silmien alla ja katso peiliin. Ei näin.

Step 2: Pese ja rasvaa naama. Hillitse joka suuntaan sojottava hiusviidakko pannalla pois kasvoilta.

Step 3: Länttää mustat piilarit silmiin ja levittele meikkivoide iholle.
(Maybellinen Dream matte mousse, sävynä light porcelain)

Step 4: Valkoista helmiäisluomiväriä pohjaksi luomille.
(Make up storen Microshadow, sävy Satin)

Step 5: Mustaa mattaluomiväriä varjostukseksi.
(Make up storen Microshadow, sävy Pollution)

Step 6: Näytä alienilta ilman kulmakarvoja vedettyäsi rajjaukset ja lisättyäsi ripsivärin.
(Max factorin False lash effect-maskara ja Rimmelin exaggerate-eyelineriä levitettynä Make up storen kapealla linersiveltimellä, tulloo hyvä)

Step 7: Lissää kulmat ja poskille vähän sävyä.
(Grimasin tummanharmaa teatteriluomiväri kulmiin w/ Teräväkärkinen viistosivellin sekä poskiin Viva la divan meikkipaletista löytyvää poskipunaa)

Step 8: Totea, ettei paikalleen asetettu naama vielä riitä vapautettuasi hiukset solmusta. Needs some hairspray.

Step 9: Muotoile etujeejeestä kummallisen näköinen tötterö ja boostaa vaikutusta hiuslakalla.
(TRESemmen freezing hold-lakka, pirun hyvvee)

Step 10: Tempaise rastat kiinni päänsivuille. Kisko anopilta saadut hienot lapaset käsiisi ja painele auringonpaisteeseen olemaan iloinen.

Success!

-Dahlia D.

Diabolical groove @ Pori w/ Kätilöt, Dj Proteus & Mira!

2011-02-17T14:15:00.000+02:00

Sain ystäväni Miran kanssa idean, että lähdemme tänään Poriin katsomaan Turmion Kätilöitä ja DJ Proteusta. Luvassa siis musiikkiorgasmien täyteinen ilta, mutta sitä ennen on vielä matkattava bussilla 4,5 tuntia kohti määränpäätä. Tuonne pakkaseen vähän hirvittää lähteä, mutta nyt on sen asteiset billeet että lämmöt nousevat varmasti tamppaillessa proteiinin tahtiin ja diggaillessa käteviä. Illasta tekkee erikoisen se, että näen tännään 20. kerran kätilöt livenä! 20th live show siis minulle, jeee! (Jännää on myös se, etten ole käynyt Porissa yli 10 vuoteen)

Illan lookki on seuraava:

Meikit: Make up Store, Max Factor, Seppälän tekoripset, mustat piilarit, irtoblingit Zina-rakkaalta.
Asu: Gogglesit, Lip Servicen PVC-Mekko, irtohihat, turkoosit leggingsit joiden päällä mustat verkot.
Jalassa: Mustat kiksut, New Rockin neptunot (villasukat).

Turkoosia!

Täytin juuri 4 vuotta.

Pärstä.jpg

Pahoitteluni paskasta peilikuvasta, nyt ei ole aikaa viritellä jalustaa.

Nyt pitääkin jo lähteä matkaan! Heippa mussukaiset.

-Disco Dahlia.

The Gorgeous blogger award!

2011-02-12T15:41:00.002+02:00

Sain tällaisen hienon tunnustuksen Neteltä taannoin ja haastehan on otettava vastaan!

Milloin aloitit blogisi?
- Vuonna 2009, olisiko ollut lokakuuta.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
- Lähinnä pyörittelen aiheina kaikkea minnuu kiinnostavaa, suurimmalta osin vaatteita ja kenkiä. Kosmetiikkaa, sisustusta ja tankotanssihommiakin tottakai mahtuu mukkaan ja kaikenlainen tyttöily ja lifestyle-asia on sallittua blogissani. En oikein ole rajannut tästä blogista ulos mittään muuta kuin henkilökohtaisen elämäni, sillä ne asiat eivät julkiseen blogiin kuulu... Tästä myös voisi ottaa oppia; Arvon anonyymit, minua ei oikeasti kiinnosta vastailla kysymyksiin ex-poikaystävistäni tai siitä, kuinka usein käyn paskalla.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
-Lähinnä se, että tätä kirjoitan minä eikä kukaan muu ja jokaisen ihmisen tarinat, persoona ja myös mielenkiinnon kohteet ovat mielestäni erilaisia.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
-Olen aikanani bloggaillut enemmän sielunelämästäni suljettuun livejournal-nettipäiväkirjaan tai ihanaan, kamalaan irc-galleriaan ja jotenkin halusin erottaa tämmöisen pintaliito-materiahössötyksen omaksi blogikseen. Ainakin itse inspiroidun paljon muiden bloggaajatovereideni tyylipostauksista ja tällaisesta, toivon että minun blogini on muiden silmissä samanlainen inspiraation lähde. Tätä blogia ei myöskään tulla koskaan rajaamaan lukijoilta joten täällä käsiteltävät aiheet ovat kaikille avoimia ja siten meininki ainakin toivottavasti positiivinen. Avautuminen tapahtuu aivan muualla!

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
-Ulkoasu on pysynyt samana jo pitkään ja voisin yrittää hieman uudistaa. Palstaleveyttä toivoisin myös lissää jos jaksaisin vain koodata moisen urakan läpi. Päivitystahtia haluaisin myös pystyä kiristämään sekä panostamaan hieman erityylisiin postauksiin kuin nyt.

Tuntuu, että tämä haaste on pyörinyt ties kenen blogissa jo, joten luovutan palkinnon kaikille, joiden blogi löytyy lukulistastani. Olette sen ansainneet!

Kuinka täyttää yksiö kengillä?

2011-02-09T14:08:00.000+02:00

Olen havainnut nurkkieni täyttyvän uhkaavasti jalkineista. Posti toi minulle viimein ukkelin (kiitos honey) sponsoroimat Funtasman gangsteriavokkaat ja löysin vahingossa alennusmyynneistä Iron Fistin Black Diamond-korkkarit 16 eurolla. Kysymättäkin selvää, ettei niitä vaan voinut jättää pyöriskelemään yksinäisinä kauppaan...

Kaunokaiset.

Kenkien lemppariyksityiskohta.

En ole varmaan koskaan ollut niin tohkeissani mistään kenkälähetyksestä kuin noiden saapuessa. Elmo tuli postin lähettämmää noutovahvistusta heilutellen käymään minun työpaikalla ja uhkaili, että ei välttämättä ehdi postiin :D Kun pääsin kottiin, siellä ootti paketillinen kenkää ja tuo julmuri ei edes ensin antanut minun avata pakettia. Piti mukamas olla mukava ennen sitä! Pah, sanon minä! Selänhieromisella ynnä muulla taisin sitten lunastaa oikeuden avata kenkälaatikko ja loppupäivä menikin kipsutellessa ympäri asuntoa kenkäsillään. Onhan nuo kyllä hienot.

Toinen kenkähimoilu oli tosiaan aivan täysi vahinko kun 69 eurosta 16 euroon pudotettu hinta huusi minua ostoksille:

Iron Fist - Black diamond platform heels, juuri minun kokoani...

Tokihan kenkien omistaminen pienessä 25 neliön yksiössä on oma haasteensa, mutta itse olen ratkaissut säilytyksen laittamalla platform-bootsit hyllyyn ja jättämällä vain käytetyimmät kengät lattialle naulakon alle. Pikkukenkiä ja tennareita mahtuu juuri sopiva määrä tuohon pieneen pähkinäpuiseen hyllyyn (seuraava pari ei ennää sovi sekkaan) ja ne kaikki ovat sopivasti esillä. Kenkien paikka ei ole kaapin nurkassa lojumassa!

Lempikorkkarit päällimmäisenä hyllyssä.

Kuvassa myös kilpikonnani Wolfgang Amadeuksen eväät, unitohvelit ja muuta törkyä. Kenkiäkin tokkiisa!

Käytetyimpiä kulkineita keskellä etteisen lattiaa.

Huomasin olevani vielä suhteellisen rookie kenkien omistamisessa 30 parillani, mutta perhe kasvaa ja kehittyy koko ajan. Seuraavien monojen tillaus on jo mielessä! Demonian platform-saappaita on kuitenkin kuusi paria ja saman brändin korkosaappaita kaksi paria, New rockin aitonahkaisia saappaita (joita käytän eniten kaikista) on jo kahdet, Sitten on nuo alimmassakin kuvassa näkyvät "asialliset" nilkkurit ja uskolliset maiharit. Korkokenkiä ja avokkaita yksitoista paria, balleriinoja ja sandaaleita kolmet, tennareita ja tennarinomaisia jokapaikankenkiä neljä paria... Tie kenkätaivaaseen on lienee avattu?

-Dahlia D.

Vuoden lopettamista ja uuden aloitusta

2011-01-10T14:02:00.000+02:00

Hei vain! Toistan iänikuista postauksenaloitus-mantraani ja pahoittelen päivittelemättömyyttäni.
Nyt en ole ihan oikeasti _ehtinyt_. Olen painanut töissä 8-tuntista päivää välillä 10-20 vähän vuorosta riippuen viikkotolkulla ja ollut kunnon kansalainen! Lävistystarjous- sekä joulukiireiden puitteissa olen ollut iltaisin niin naatti että olen painellut kottiin, ottanut kilpikonnan kainaloon ja käynyt selälleni. Joulunpyhätkin sattuivat viikonlopulle niin ei ihan totta ole ollut yhden ainutta tilaisuutta valoisan aikaan ottaa kuvasatoa tämänhetkisestä elostelustani kun aina on iskenyt pimmeys ennenkö olisi kameran kanssa päässyt hoodeille. Ja joo, myönnän. Parisuhdekiehnäys on sitten ottanut loputkin siitä ajasta, mitä vappaalla jää käteen. Sorry fellas! Kuitenkin meinasin nyt hieman raottaa verbaalista sana-arkkuani ja kertoa edes tekstin kautta siitä, mitteepä tänne kuuluu. Hirveästi on tullut kommenttia ja lukijamäärä on pompsahtanut pilviä kohti, kiitos siitä. Turha negauskin on hävinnyt kommenteista johonkin (puun koputus) ja on hirmu mukava vastailla kommentteihin jotka käsittelevät oikeasti jotain asiaa eikä narinaa siitä vierestä!

Viimeaikoina olen näyttänyt suunnilleen tältä.

Mutta niin. Mitä minulle kuuluu? Kiitos kysymästä, oikein hyvvää. Töissä rullailee oikein mielekkäästi, sopimusta jatketaan aina kuukausi kerrallaan ja olen kyllä tyytyväinen. On semmoinen olo ettei vaan ole yhteiskunnan varoilla elävä, joskus sängyn pohjalla kylkeä kääntävä laiskuri vaan tekkee jottain elantonsa etteen ja se tottakai heijastuu myös kykyyni ostella kaikkea mukavaa pientä piristettä elämään. Uusimpia hankintojani ovat Lip Servicen pvc-mekko Insanitylta ja työpaikan rekistä muutamia kivoja arkivaatteita hupparista skottiruutuhameeseen. Sain isältäni jouluna lahjaksi Kicksin lahjakortin, ja tästä inspiroituneena ostin myös omaa visa electronia vingutellen neljä eri sävyistä Make Up Storen microshadowia, uuden glitter-eyelinerin ja hopeisen eyedustin. Maailman parhaita meikkejä kyllä nuo, tekevät meikkaamisesta jotennii mielekästä. Jouluna tupsahteli muitakin kivoja lahjuksia, sain siskolta esim Escadan tuoksun ja toiselta Piecesin trikoisen yö/treeniasusetin joka on ollut lököillessä kovassa käytössä. Muista paketeista paljastui pörrösukkaa, kotijuttuja ja kosmetiikkaa sopivissa määrin ja söin jouluna itseni niin turpeaksi että tuntuu vieläkin olo hiukan raskaalle :D Huh! Vuosi lopeteltiin Karstulassa Elmon äidin tykönä istuen ulkopaljussa, saunomahommissa, syöpötellen ja muutamia pommeja räjjäytellen. Menetin juhlapöydässä etanansyöntineitsyyteni ja voin kertoa että moiset limanuljaskat muuttuvat kyllä matkallaan ruokapöytään hyvinkin maistuviksi. Vuoden vaihtumisen kunniaksi olin hurja akka ja join jopa neljä mietoa alkoholijuomaa ja lasillisen skumppaa, mutta oli kerrankin mukava herätä uuteen vuoteen iliman kankkusta!

Irc-miitissä oli lumista ja pulukka kulki kovvaa. Kuvassa myös ensimmäinen piponi since ala-aste.

Muuten viimeaikaisiin tapahtumiin on kuulunut PULKKAMÄKEILYÄ #keltaiset_jänöt-ircmitin varjolla, ylensyöntiä, Bar 68:n joululaulu-ilta Lutakossa ja siitä lumipallona vierimään lähtenyt ihmissuhteutuminen, pleikkari kolmosen hakkailua, köllöttelyä ja törsäystä. Tällähetkellä vaikutan Karstulasta käsin, sillä sain tämän maanantaipäivän töistä vappaaksi ja huomenna menen töihin vasta neljään niin tulin tänne kökkimään aikani kuluksi kun Elmo on tuossa hoodeilla töissä. Elämä rullailee etteenpäin, olen kaikinpuolin tyytyväinen ja suurin murheeni tällä hetkellä on lienee hiuskriisi, joka kolkuttelee ovella rastojen poisoton ja hiustyven värjyyn kanssa. Otsis pittäisi kanssa vaalentaa juuresta taas ja sitä rattaa, mutta laiskuus meinaa ottaa vallan. Plörts. Toivottavasti mokoma ei putoa kokonaan päästä.

Mitähän vielä? Jotain minun piti kertoa... Eikun joo, nyt mie muistankin. Luokseni on matkalla pari kaunokaisia. Ukkeli on paras, ihanin ja mussuin koska:

...tarvitseeko ennää sanoa mittään muuta kuin DROOL? Ihanaiset. Minun. Ne ovat luonani toivottavasti ensi kuun alussa.

-Dahlia D.

Minun itsenäisyyspäiväni

2010-12-07T01:37:00.001+02:00

Paljon onnea, itsenäinen Suomi!

Tämä päivä on ja on aina ollut minulle hurjan tärkeä. Tai no, tämä merkintä julkaistaneen vasta 7.12. puolella kun näin yömyöhään sain aikani tämän kirjoittamiselle, mutta kuitenkin kysseessä on itsenäisyyspäivä ja siihen liittyvät mietteet. Oma isoisäni, Heikki tai tuttavallisemmin Hösö on taistellut itsenäisyytemme puolesta, vara-vaarini Onni myös. Heitä ja heidän rohkeuttaan muistellen on mennyt tämä päivä, sillä kumpainenkin on jo nukkunut pois, Onni ihan hiljattain. Myös Lauri-ukki on joutunut pakenemmaan kodistaan Karjalasta sotien vuoksi, joten nuo tapahtumat eivät todellakaan ole mitenkään kaukaisia minullekaan. Varmaan jokkaisella teistä lukijoistani on joku, jota sotatoimet ovat jollain tappaa koskettaneet. Minulle ainakaan tämä päivä ei ole vain yksi ylj'määräinen vappaapäivä vaan jokavuotisen juhlan aihe.

Tapanani on ollut myös ostaa joka vuosi sotaveteraanien joululehti, ja nyt sunnuntaina jouluostoksillani ollessani törmäsin sympaattiseen vanhaan veteraaniin, jolta moisen lunastin. Vaari ei ollut uskoa silmiään (ilmeestä päätellen) kun tällainen lävistetty pikku ongelmanuori tullee raha kourassa ostoksille. Jäinkin hänen kanssaan hetkeksi juttelemmaan aiheesta ja hän sannoi olevansa iloisesti yllättynyt että nuorikin ihminen tahtoo tukea veteraaneja tuolla tapaa. Lahjoitan muutenkin aina veteraanien syyskerräyksessä ja jouluissani on vaikea välttyä tukemasta noita tervaskantoja vielä hieman lissää, vaikkei omat sankarini ennää täällä porskutakkaan.

Voi hirveä, nyt meinaa jo kostua silimätkin tässä kirjoituksen tiimellyksessä. Pappaa on ikävä.

Olen kuitenkin omin silmin nähnyt, kuinka nuo lahjoituseurot antavat veteraaneille mahdollisuuden jokavuotiseen kuntoutusjaksoon esimerkiksi kylpylähotelli Peurungassa täysihoitoineen. Oli ilo nähdä, kuinka omakin pappani sai olla "omiensa" joukossa jakamassa kokemuksia ja viettämässä laatuaikaa kuntoutuen. Vielä puoli vuotta ennen poisnukkumistaan Hösö oli juurikin tuollaisella viikon kestävällä hemmottelujaksolla ja jaksoi kiitellä sitä, miten hienoa moinen mahdollisuus on ja kuinka se piristää vanhuksen arkea. Itse en voi muuta kuin vähistä rahoistani tukea näitä miehiä niin paljon kuin pystyn, nostaa näkymätöntä hattuani ja olla aivan äärimmäisen kiitollinen siitä, että saan puhua suomen kieltä, ellää vappaasti ja turvallisesti ja juhlia joka joulukuun kuudes tätä hienoa päivää. Iso kiitos veteraaneille ja lotille, sen haluan vielä kerran sanoa!

Tämän vuoden itsenäisyyspäivää olen juhlinut jo 5.12. Kharman itsenäisyyspäivän vastaanotolla tanssien hienoissa vermeissä Triple:A:Soulin tahtiin iloisena itsenäisyydestämme ja tännään heräillen aamuun Finlandia-hymnin ja Veteraanin iltahuudon tahdissa hieman haikealla mielellä katsellen ikkunasta ulkona saloissa liehuvia lippuja. Kahtoin myös elokuvan Tali-Ihantalan taisteluista samoissa maisemissa joissa pappanikin melskasi, olen tuijottanut tottakai linnan juhlat ja tsekkaillut Kuopiossa järjestettyä itsenäisyyspäivän paraatia. Tuo veteraanin iltahuuto on itselleni koskettava pala, sillä Onnin siunaustilaisuudessa muutama viikko sitten hiljennyttiin kuulemaan kyseinen kappale instrumentaalisena ennen viimeisiä jäähyväisiä. Se on kerrassaan vaikuttava.

Rannalle himmeän lahden

aurinko laskenut on.

Kutsu jo soi iltahuudon,

taakka jo laskettu on.

Taattoa muista sa silloin,

askel jo uupunut on,

lapset ja lastemme lapset,

teidän nyt vuoronne on.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,

muistakaa, heille kallis ol' maa.

Kertokaa lasten lapsille lauluin,

himmetä ei muistot koskaan saa.

Tulipas tästä tekstistä jotenkin vakava, mutta ei lie aina tarvitsekaan vettää asiaa ihan vitsailuksi. Kannan aivan suunnatonta ylpeyttä siitä, että saan olla suomalainen ja ellää tässä maassa tällaisena kuin olen. En ymmärrä, miksi ihmiset jaksavat aina valittaa Suomessa vallitsevista oloista ja edustaa "isänmaa sitä, isänmaa tätä"-asennetta. Itse en koe millään tavalla häpeäksi tunnustaa sitä, kuinka isänmaallinen ihminen olen. Ja en todellakaan usko sitä, että veteraaneille voisi olla liian paljoa kiitollinen sillä mielestäni jokainen suomalainen on vappaudestaan osan velkaa näille ihmisille, jotka menettivät henkensä, haavoittuivat tai edes saivat sieluunsa haavoja noissa taisteluissa. Toisin sanoen, jokkainen veteraani on kiitoksensa ansainnut.

Loppukevennykseksi vielä paparazzattu sissäänastujaiskuva itsenäisyyspäivän vastaanottoon, oltiin hienona ja valmiina kilistämään kuohuvat!

-Dahlia D, isämmaan puallustaja

Herutusta

2010-12-04T20:40:00.001+02:00

Hei vain! Veronpalautuksista ja muista kylkiäisistä iloitsevana pikku materialistina esittelen teille muutamia tosi kivoja juttuja. Hirveä on kiire nyt, joten postaus ei ole pitkä mutta pääasia lie tulee selväksi. Tämä merkintä on ihan sponsored by Underground store Jyväskylä kun suurin osa kivoista jutuista liittyy jotenkin sieltä saataviin tuotteisiin ja palveluihin :D

Muistanette varmaan tämän flyerikuvan jossa päälläni on toi ihana Iron Fistin huppari? Oli lievä mindfuck kun kyseisellä kuvalla varustettuja flyereitä poksahti postiin 600 kpl, molemmin puolin on kuvvaa minusta ja lisäksi tilattiin töihin avajaistarjous-flaikkuja jaettavaksi se nelisensattaa. 1600 kertaa iiti, kyllä jo hirvitti...

No, veikatkaapa hamstrasinko jo kuormasta tuon hupparin odottamaan palautusteni saapumista? Nyt kaunokainen on minun! 80 euroa miinus henkilökunta-alennus tuosta oli suht suolainen hinta hupparista, mutta timanttinappi-yksityiskohdat, laadukas printti ja ties mitkä jutut olivat niin herkkua etten voinut vastustaa...

Tuossa kuvassa olin muuten matkalla katsomaan Jätkäjätkiä lutakkoon. Ai herra mikä keikka... Ihanaa. Oon viimeaikoina nauttinut livemusiikista, Raappana nähty kahdesti, Jätkäjätkät tsekattu, DJ orkidea reivattu ja huomenna menen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä Triple:A:soulin tahtiin. Tanssittaa!

Tröja_angels69, love!

Dj Orkidean tsekkailuvarustus.

Tännään ja eilen on ollut kipeitä hetkiä. Kaikessa melankolisuudessaan tuo kuulosti hirmu surulliselta, mutta kyseessä on kaikkea muuta. Koska kipu on kivvaa ja tuska luo tunnelmaa, työsuhde-etuja julmasti hyväksikäyttäen otin eilen toiseenkin nänniini lävistyksen ja tännään otin rintakehään kaksi microdermalia. Tissistä en viiti laittaa tähän kuvvaan kun se olis liian maturea mutta voinen vilauttaa kuvia dermaleistani jotka ikuistin vaihtaessani uudet teipit rinnukseen. Tuoreet ja veriset on nuo vielä mutta aijai, tykkään.

-Dahlia D.

Sadan lukijan kunniaksi nyt myöhäinen postaus!

2010-11-21T18:22:00.000+02:00

Noniin! Tässä tämä kuvaspämmi nyt olisi. Luppailin postausta perjantaille, mutta suunnitelmat lösähtivät täysin uusiksi ja löysin itseni ensinnäkin töistä järjestelmästä uutta kauppaa kuntoon ja sen jälkeen suuntasin ravintolavaunulla Kuopioon lonkeri kätösessä. Hyvvää seuraa, 200-vuotis-kreisibailua ja vinettoa, kyllä olj muuten hyvvää taas. Kuopio on ihmiselle hyvä paikka olla

Gin tonic, Jyväskylän irma ja Joensuun irma Henry's Pubissa. Katseessa havaittavissa tyhjyyttä ja rinnuksessa ohjeistusta mahdollisesti katoavan irman palauttamiseksi oikealle omistajalle.

Kuopiosta palattuani suuntasin Jyväskylässä Lutakkoon kahtommaan Raappanaa ja lepyttelemään ankarasti olalla istuvaa krapulakeijua. Oli kertakaikkisen hieno keikka kyllä, oon nähnyt Raappanan livenä nyt kahdesti viikon sisään ja oon aivan myyty. Ah. Tämän alkusepostuksen jälkeen lie turha selitellä, miksi olen kuvissa tuore kuin aamuinen lehti. Olen kippee, väsynyt ja juuri ja juuri riennoistani toipunut. Mutta uhrauduin teidän lukijoitteni vuoksi, ruetaanpa esittelemään hienouksia nyt! Pää on unohtunut harteilta muutamassa kuvassa ihan vain viihtyvyytennen kannalta.

Jos määritellään ostoksia tärkeysjärjestykseen niin, että ykkönen on ykkönen ja loput perässä tulevat ovat tasavertaisia keskenään, ykköspaikan saa kyllä uusi luurini. Minä kurja joskus sannoin, etten tule koskaan omistammaan omenaa ja nyt sitten taskussa on iPhone hienoine vaaleanpunaisine kumisuojuksineen. Myönnän, tämä vehje on ihan priceless. Netti taskussa ja kaikenmaailman fäsärit ja musiikkisoittimet samassa koneessa, tätä kutsun matkaviestimeksi. Kallis pelihän tuommonen on, mutta en kadu!

iDahlia

Seuraavaksi paluu normimateriaan, järjestyksessä ei ole nyt mittään logiikkaa mutta eniveis, kirppari on esimerkiksi tarjoillut minulle paljon kivuuksia.

Demonian swing-815:t mattana (pvc:t on myös hyllyssä, vaan rikkinäiset...) ja hell bunnyn pvc-hörhelö, molemmat korkkaamattomia. 60 e + 9 e.

Pitkä musta villakangastakki hupulla vaati pienen tuunauksen...

...Joten askartelin selkämykseen nyörityksen ja korjasin ratkenneen vetoketjun. Takin hinta 7 e.

Töppönen x 2, varmat talvi-iltojen lämmittäjät. 3 e.

Olen myös joutunut sikäli ikävään tilanteeseen, että lähes 90-vuotias Onni-vaaripuoleni nukkui väsyneenä pois ja hautajaishommissahan pittää olla siistit vaatteet ja muutenkin hillitty. Shoppailin pikkurahalla varsin pätevät edustusvaatteet joita tulen jatkossakin käyttämään.

Toppi Seppälästä ja liituraitahousut Lindexiltä, yhteensä n. 45 e. (Tästä kuvasta näkkyy lievästi se, että tänään on ollut flunssakohmelo)

Tuo paita oli takkaa tosi kaunis ja housutkin istuu persiistä ihan kiitettävästi.

Koko kommeuden piälle vielä tuommonen jakku, tasan 20 eurolla lähti Seppälästä tuo kun oli jäljellä kokoa 34 ja 42 rekissä. Mäihä kävi tuonniin kanssa. Jakku on takaa pidempi ja hienon mallisesti leikattu, ei sentään ihan hännystakki mutta hieman samaa tyyliä leikkauksessa.

Samalla reissulla tarttui mukkaan sukkahousut ja leggingsit, hintaa about 5euroa per tuote ja päälle -30% alennus, shoppasin vielä lisäksi alusvaatteita mutta niiden esittely jääköön nyt tällä kertaa...

Myös musiikillisia hankintoja on tupsahdellut viimeaikoina. Stam1nan vanhaa paskaa-levy paitoineen oli palkka eräästä pikku grafiikansuunnitteluhommasta ja otin sen avosylin vastaan. Jokkainen savolaistunut keskisuomalainen saisi myös luvan liittyä Savon popmusiikki ry:n ulkopaikkakuntalaisjäseneksi, hyvvee se. Jäsenlahjaksi tupsahti savopop-t-paita mutta modasin aineistosta mielummin itselleni sopivamman tanktopin. Support savo!

Miesten S-kokoinen lerpakepaita muuntautui ompelukonekäsittelyssä timmimmäksi.

Jaa-a, mitähän sitten? Ainiin. pittää taas kiittää ihanaista Grotescaa sujuvista kaupoista, lisää Lip Serviceä kotiutui minulle hiljattain. Carmen lace up top oli alunperin kokoa L, mutta perusteellisen aukirepimisen ja tukikankaiden uudelleenasettelun jälkeen mokoma muotoutui varrelleni sopivaksi.

Silmäpussikuningatar kuittaa ja koettaa harjoittaa itsensä zeniläisellä mielenhallinnalla terveeksi huomisaamuksi. Underground Storen uusi liike on nyt auki Jyväskylän Forumin kakkoskerroksessa ja siellä päivystellessä menee seuraavakin viikko, tervetulloo! Tästä merkinnästä tuli nyt jotenkin niin nuutunut, että otetaan lopuksi vielä kevennys. Nihao, saatana.

-Disco-Dahlia

100 lukijaa!

2010-11-18T20:02:00.000+02:00

Sanattomaksi vettää että tätä bloginpahaistakin joku lukee. Nöyränä pittäää kiittää ja kumartaa nyt teitä kaikkia blogini lukijoita. Toivepostauksia ja muita parannusehdotuksia otetaan edelleen vastaan!
Huomenna on luvassa iso postaus kun on mahiksia olla kotona kameran kanssa valoisan aikaan ja esitellä uusia hankintoja teille lukijoille. Työt ovat vieneet aikaa viime viikkoina paljon ja etenkin tällä viikolla olen tehnyt pitkää päivää, kun Underground store muuttaa Kauppakulmasta Forumiin. Töissä on silti niin leppoisaa, etten ole hautautunut vappaapäiviksi kotiin möllöttämmään ja voimia kerräilemmään, vaan olen matkustellut Kuopioon ja käynyt keikoilla paljon. Näistä kertomuksista saakin kasattua huomiselle jos jonninlaista kuva- ja tarinasatoa. Kenkää ja vaatetta on myös löytynyt ja muutakin kivvaa on siunaantunut. Pysykää ystävät hyvät kuulolla siis huomenna.

Vappaapäivän iloja

2010-10-27T17:18:00.000+03:00

Onnellinen Dahlia täältä huutelee. Tännään olen viettänyt vappaapäivää työviikon keskellä ja heti aamusta luikkinut Rantasipiin kylpylöitsemään. Saunomista, poreammeilua, eukalyptushöyryjä... Ai kauhea miten rentouttavvaa touhua. Kylpylöitsemisen jälkeen kipittelimme toverini kanssa Amarilloon syömään. Alkupaloista jälkiruokaan asti onnistunut lounaskokemus nosti mielialaa entisestään ja olinkin hurjan tyytyväinen päivääni jo siinä vaiheessa. Kun lähdin kaverini luota ruokaa sulattelemasta, päätin poiketa Jyväskylän Centrum-kirpparin läpi bussia odotellessani.

*tähän väliin fanfaareja*

... Iloisen törinän saattelemana pääsemme siihen, minkä takia olen erityisen iloinen. Centrum tarjosi minulle jotain päräyttävvää ja en pysy vieläkään housuissani näistä:

40 euroa. Kiitos jollekin nimettömälle kengistään eroon halunneelle henkilölle. Demonian bootsit on nuo, mallista en ossaa muuta sanoa kuin koron perusteella. Tormentit kyseessä, mutta mitkä?

Pahoittelen seuraavan kuvan meikittömyyttä. Olen pitänyt vappaapäivät yleensä meikkivapaina päivinä niin saa iho levähtää välillä, töissä kun on oltava tällingissä monta päivää viikossa. Enkä muutenkaan kylpyläreissun jäljiltä ala naamaani maalailemmaan sen enempiä kun on niin rentoutunut olo. Kuitenkin, samasta kirppispöydästä löytyi vielä virallinen ernuhuppari, kissankorvaisa Cybershopin fleecelörö. Kerrankin jossain hupparissa on niin suuri huppu että suuri pääni rastoineen päivineen mahtuu sen alle lämpöiseen. Neljän euron hinta lämpöisestä takista ei ollut riipivä, ja sekin päätyi kassaa kohti kainalossani.

Syöpälapsi.

Happy happy, joy joy. Materialismionnellisuus, has it.

-Dahlia D.

Tiistain kunniaksi postausta!

2010-10-26T19:58:00.000+03:00

Hei pupuseni. Nohevoiduin työpäivän jälkeen vielä postaamaan, sillä ihana Grotesca laittoi postitse miulle Lip Servicen korsettitopin ja pompin ilosta kattoon kun se oli etteisen lattialla odottamassa miuta kottiin palatessani. Kiitos Tiialle, toppi oli hyvin pakattu, tuli nopeasti perille ja varsin sopiva kooltaakin vielä. Mikä ihanuus!

sori, tissit

Muutenkin tässä syksyn mittaan oon hankkinut kaikkee pientä ja askarrellut paskarrellut mm. tämmöisen tsemppaushupparin liittyen tulevaisuudensuunnitelmiini. Niistä en ala sen kummemmin vielä jorisemaan mutta on luvattu, että tapahtuu hassuja.

Kalakukkomafia.

Mie oon ihan varma, että oon hamstrannut enemmänkin vaatetta mutta en kyllä saa päähäni, että mitä tällä kertaa. Kaikkea pientä kosmetiikkahärpäkettä lie, rahanmenosta päätellen.

Make up storen Sparkling Beach-silmämeikkikynällä sain aamulla tämmöisen työmeikin aikaiseksi. Tuossa näkkyy muuten miun uusin lävistys, kulmaan tuli reikä myös vasemmalle puolelle. Työsuhde-etuja moiset, saa nähä kuin palijon noita reikiä kertyy harjoittelun aikana.

Oon jotenkin maailman huonoin käyttämään huulipunia, mutta koetan lähestyä aihetta vähän eri suunnasta nyt. Punahuulet ovat näyttäviä esim. kuvissa mutta arkimeikissä vierastan väriä huulilla. Päätinkin kokkeilla nude-sävyistä huulipunnaa viimeistelemään kosmetiikkalookin ja yllättäen päädyin Make Up storeen...

Sävynä Dust, pikkusen shimmeröity ja tosi hento sävy. Toimii heti, kun saan rohtuneet huuleni kosteutettua.

Ja vielä katsaus hiuksiin. Olen huomannut että en mene töihin kahta kertaa samassa lookissa ja kikkailin otsikseeni eilen hassun raidoituksen. Tuo vaalea vei sydämeni.

Salaisuus valkoiseen, salaisuus värin pysyvyyteen, salaisuus tukan päässä pysymiseen värinpoisto- ja vaalennusrumban jälkeen.

Rusetti KappAhlin alesta ehkä kaks euroo :)

Olen ostellut tuota edellämainittua kosmetiikkaa paljon, mutta uskon ettette ihan hirveästi jaksa syttyä false lash effect-ripsivärihehkutuksista tai dream matte mousse-valokuvista. Kuitenkin mainitsen sen verran että luottotuotteeni kosmetiikan saralla ovat viimein löytyneet ja se on mukavaa. Ei tarvitse haahuilla eksyneenä kosmetiikkaviidakossa etsien itselle sopivaa ripsiväriä, tarpeeksi pigmenttisiä luomivärejä tai omaan ihoon käypää pohjustusta. Jei!

Ostin muuten kameraani irtosalaman. Helpottaa ihan hirveesti kuvvaushommia, sillä asiakastöitä on alkanut putkahtelemaan. Blogin päivittämiseen myös oikein käypä ja töissä oikein toimiva vehje tuotekuvauksen avustukseen. Success. Nyt pelit ja vehkeet kuulostavat tältä: Canon EOS 450D + 18-55mm kit-objektiivi + Nissin SpeedLite Di466. Tripod löytyy myös ja nyt pitäisi alkaa panostamaan seuraavaan objektiiviin. Hyvvee!

Lopuksi vielä työherutus: Olenpas unelmaduunissa nyt. Goottivaattehia, valokuvvausta, lävistyksiä ja mallinhommia! Tuo kuva on kyllä ihan karmea kun mut yllätettiin puli-päivänä kameran etteen näyttämään mallia, ignooratkaa oikeastaan kaikki tuosta kuvasta. Mutta pointti on juuri tuo mitä äsken sanoin: miulla on ihan hurjan kivvaa töissä. Underground storella täällä Jyväskylässä on nyt käynnissä muuttoale, tulkeehan penkomaan!

Creditsit kuvasta: Minna Pyrrö/Underground store.
Iron Fist-herkuttelua, mums.

-Dahlia D.

Vaalea!

2010-10-19T23:55:00.000+03:00

-Dahlia D.

Informatiivinen asia!

2010-10-12T20:11:00.001+03:00

Etutukkani on platinanvaalea. Matkalla hopeaiseksi. Kaikkea sitä alkaakin lutrailemaan ja tässä sitä nyt ollaan. Tukkani on vielä päässä vaikka ajoin siihen aikamoisen määrän vaalennusta, sillä en sietänyt pisaraakaan keltaisuutta kuontalossani. Valkoisella mennään nyt ja katsotaan hetken päästä tuota hopijaista väriä. Jännä.

Voin taas pukea vihreää! Ja sinistä! ja punaista. Terveisiä väriperfektionistilta, kaiken pitää mätsätä ja nytpähän taas on mahikset kikkailla eri väreillä.

-Dahlia D.